Pakko on yleensä tehokkain kannustin ajamaan kiireisiä organisaatioita pitkän tähtäimen strategiatyön pariin. Kun SKAL viimeksi uudisti isommin trategiaansa yhdeksän vuotta sitten, suuntaviivoja piirrettiin ”tulevaisuustyöhön”, jonka otsikkona oli Huomisen tiennäyttäjä. Syntyi muun muassa puhuttelevat arvot: luotettava asiantuntija, vahva suomalainen, jäsenen puolella. Ydintehtäviksi määriteltiin jäsenpalvelu ja edunvalvonta.
Tämä hieno tulevaisuustyö ei ole menettänyt merkitystään, mutta uudistuksen tarve on jomottanut takaraivossa niin meillä toimihenkilöillä kuin hallituksellakin jo jonkin aikaa. Jäsenmäärä on alentunut 2010-luvun kuluessa noin kolmanneksen. Toistuvat talouden notkahdukset, kuljetuskaluston koon ja lainsäädännön muutokset sekä tiukkenevat päästövaatimukset vaativat kuljetusyrityksiltä jatkuvaa muutoskykyä. Myös järjestön on muututtava ajassa, historiansa muistaen.
Tarve uuden suunnan määrittämiselle konkretisoitui Lahdessa vuoden 2019 liittokokouksessa, joka asetti SKAL:lle tehtäväksi ratkaista ennen kaikkea alenevan jäsenmäärän luoman ongelman järjestössä. On taattava palvelukyky ja edunvalvonta, ja osattava puhutella kuljetusyrittäjiä entistä digitaalisemmassa, jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
SKAL:n visio eli tulevaisuuskuva, toiminta-ajatus ja arvot.SKAL:n hallituksen asettama strategiaryhmä aloitti työnsä Lahden liittokokouksen jälkeen. Jäsenyrittäjien toiveet ja muutostarpeet selvitettiin SKAL 2030 -jäsenkyselyllä, johon vastasi lähes 600 jäsentä. Kyselyn tulokset olivat tärkeässä roolissa työryhmän työskentelyssä. Työryhmä määritteli järjestölle uudet suuntaviivat, jotka Turun liittokokous hyväksyi. Niin liittokokousyleisö kuin suppeammat SKAL-toimihenkilöiden ja jäsenyrittäjien ryhmätkin, joissa strategiaa on ruodittu, ovat olleet samaa mieltä siinä kuvatuista painopistealueista.
Strategiassa on päivitetty myös visiota eli tulevaisuuskuvaa ja toiminta-ajatusta. Näihin liitettiin jäsenyritysten kannattavuuden tavoite – jos SKAL tekee työnsä hyvin ja tukee jäseniään tehokkaalla edunvalvonnalla sekä liiketoimintaa tukevilla palveluilla, sen jäsenyrityksillä on vahvemmat kannattavuuden edellytykset. SKAL:n arvoihin liitettiin neljäs: rohkea uudistaja.
Strategian mukaan vision ja toiminta-ajatuksen toteutumista seurataan jatkossa mittareilla, jotka ovat seuraavat:
Kuljetusalan yritysten ja SKAL:n jäsenyritysten kannattavuusYrityskoon muutoksetSKAL:n näkyvyys mediassaJärjestön jäsenmääräNäistä seuraamme esimerkiksi SKAL-mainintoja digitaalisissa medioissa sekä viestintäpalveluidemme käyttäjämääriä systemaattisesti jo nykyisillä työkaluillamme. Jatkossa kaikkia näitä neljää aluetta aletaan siis mitata tavoitteellisesti.
Palvelupolku kuvaa teoriassa SKAL:n palveluita jäsenyrityksen koko elinkaaren ajan lapsesta eläkkeelle.Tarpeista palvelupolkuun
SKAL:n uudessa strategiassa on tunnistettu kuusi keskeistä tarvetta, joihin järjestön tulee löytää ratkaisuja:
SKAL:n näkyvyyden parantaminenJäsentiedottamisen parantaminenAsiantuntijapalvelun perustuminen varmaan tietoon, parhaalta asiantuntijalta nopeastiToimihenkilöiden erikoistuminen yhä vaativampiin asiakokonaisuuksiinPienenevään jäsenmäärään ja yrityskoon kasvuun sopeutuminenUusien palvelukanavien kehittäminen1 ja 2. Näkyvyyden tarve on selkeä. SKAL:n on oltavat laajasti tunnettu, jotta se saavuttaa tarvittavan vaikuttavuuden yhteiskunnassa ja vetovoimaisuuden kuljetusyrittäjien keskuudessa. Se tarkoittaa myös entistä parempaa jäsentiedotusta. Korona-ajan jäsenviestintä on saanut paljon kiitosta. Myös niin sanotuissa normaaliololoissa on pystyttävä viestimään tavoilla, jotka herättävät kiinnostusta ja saavuttavat koko jäsenkunnan. Se ei ole ihan mutkaton haaste, kun jokaisella on oma makunsa sen suhteen, miten ja missä kanavassa tietoa mieluiten vastaanottaa, ja meitä viestijöitä on vain muutama. Kaikki tarvitaan mukaan, jotta tavoitteessa onnistutaan.
3 ja 4. SKAL:n ykkösvaltti on asiantuntemus. Meidän puoleemme kääntyvät niin yrittäjät kuin viranomaisetkin. Osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä ja seurantaa kuljetusalan lainsäädännössä, tekniikassa, koulutusvaatimuksissa ja kuljetustaloudessa, puhumattakaan poikkeustilanteiden tukimuodoista ja säädöksistä. Yksi ihminen ei voi hoitaa kaikkea eivätkä kaikki voi hoitaa jokaista osa-aluetta. Siksi neuvontaa antavilta toimihenkilöiltä odotetaan perehtymistä määrättyihin alueisiin – erikoistumista ja tietojen jatkuvaa päivittämistä. Näin koko organisaation voimat saadaan entistä tiiviimmin mukaan tuottamaan jäsenpalvelua, olivat he sitten Helsingin toimistolla tai maakunnassa.
5 ja 6. Jäsenmäärä on pienentynyt, vaikka uusia jäseniäkin saadaan tasaisesti. Poistuma alalta on ollut melkoinen. Yrityskoossa on ollut kehitystä ylöspäin ja isommat ostavat pieniä. Muutos näkyy järjestön taloudessa. On tehtävä pienemmällä tehokkaammin ja toisaalta sopeutettava toimintoja, keskityttävä vain olennaiseen. Vaikuttavuus ja parhaan jäsenpalvelun tarjoaminen ovat meille kunnia-asia ja niistä emme tingi, vaikka ajat ovat huonot. On vain kehitettävä uusia tapoja toimia ilman, että jäsenten palvelukokemus kärsii. Siihen liittyy myös uusia palvelukanavia. Ne voivat olla vaikkapa mobiileja sovelluksia, jos sellaisilla voitaisiin vastata ketterimmin jäsenten tarpeisiin.
Strategiatyössä piirrettiin niin sanottu palvelupolku. Se kuvaa, miten SKAL voi palvella jäseniään alkaen lapsesta, joka saa ensituntuman kuorma-autoihin SKAL:n järjestämästä päiväkotivierailusta ja tuo kipinä jää elämään. Vartuttuaan nuoreksi hän miettii alanvalintaa ja suorittaa kenties varusmiespalveluksen. Olemme esimerkiksi Liikenneareena-ryhmän kautta tuomassa tietoa nuorille ja käymme varuskunnissa kertomassa kuljetusalasta. SKAL tekee aktiivista koulutuspuolen edunvalvontaa Suomessa ja EU:ssa, jotta alalletulo olisi sujuvaa ja joustavaa. SKAL kouluttaa yrittäjäksi haluavan liikenneyrittäjävalmennuksessa ja tukee häntä yrityksen alkuvaiheessa. Sen jälkeen tarjoamme tietoa, neuvontaa ja valmennusta yrittäjälle ja muulle henkilöstölle. On auditointija lakipalveluita sekä erilaista toimintaa ja verkostoitumisen edistämistä. Kun sitten aikanaan yrittämisen puhti hiipuu, tarjoamme tukea ja konkreettista lakipalvelua muutostilanteisiin. Onpa meillä veteraanitoimintaakin, joka on tunnetusti yksi suosituimpia vapaa-ajan toiminnan muodoista. Se on sitä yhteisöllisyyttä, jota näkisi mielellään enemmän myös nuorempien jäsenten keskuudessa!
Johtaja Petri Murto esitteli SKAL Pohjois-Suomen hallitukselle tuoretta strategiaaTahtopaperista käytäntöön
Kaikkein huonoin strategia on tunnetusti se toteuttamatta jäänyt, joka pölyyntyy valmistumisensa jälkeen hyllyllä. Me emme tehneet sellaista paperia. Strategia rakentuu edellä kuvatuista peruselementeistä ja se on tarkoitettu tahtopaperiksi, ei yksityiskohtaiseksi toimenpidesuunnitelmaksi. Siinä tarkastellaan toki työnjaon kysymyksiä asiantuntijoiden syvemmän erikoistumisen ja palvelutiimien näkökulmasta, mutta ei mennä yksityiskohtiin eikä kajota jäsenyhdistysten rakenteeseen tai sääntöihin.
Tarve uudistaa SKAL:n toimintaa on sen verran suuri, että se johtaa todennäköisesti sääntöjen päivittämiseen, mutta siihen ei olla rynnistämässä. Haluamme antaa koko SKAL-organisaatiolle ja jäsenyhdistyksille tilaa tuoda panoksensa yhteiseen strategiatyöhön.
Tästä syystä strategiasta keskustellaan ja se otetaan omaksi jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea. Olemme tulossa Suomen paikkoihin, kuten laulussa sanotaan. Aloitimme SKAL Pohjois-Suomen hallituksen kokouksesta 23.10.2020 ja Rovaniemeltä, jossa SKAL:n varapuheenjohtaja Jari Välikangas ja johtaja Petri Murto alustivat keskustelua. Saimme lumipeitteisestä pohjoisesta varhaiset tunnelmat iltatuimaan, ja ne ehtivät tähän juttuun lehden painohetkeen mennessä, joten kuullaanpa sieltä.
Kun tutustutaan emostrategiaan nyt, päästään piirtämään omaa hiihtolatuamme, jota tultaisiin yhteiselle reitille, pohtii Raimo Pohjanen.Pohjois-Suomestakelpo startti strategialle
Strategian tavoitteet ovat hyviä, todettiin Rovaniemellä. SKAL Pohjois-Suomen puheenjohtajan, Raimo Pohjasen, mukaan Petri Murron ja Jari Välikankaan vierailu ei olisi voinut sattua parempaan aikaan. Pohjois-Suomi pistää nimittäin oman aluestrategiansa tulille tammikuussa ja Raimon mukaan SKAL 2030 on erinomainen työkalu siihen. Petri kutsuttiin mukaan Pohjois-Suomen tammikuun strategiaviikonloppuun:
– Vuorovaikutuksen on hyvä olla aktiivista strategian toimeenpanon alkuvaiheessa, jotta määritellyt tavoitteet saavutetaan.
Näkyvyys on järjestölle tärkeää ja yksi strategian kulmakivistä. Tiestön talvihoito on tässä isossa roolissa. Pohjois-Suomessa on jälleen karusti herätty talviolosuhteisiin ja tienhoidon ongelmiin. Harmittavan moni yhdistelmä on suistunut tieltä viime päivinä, joten nyt olisi oikea aika olla äänessä ja näkyvissä tiestön talvihoidosta! Talvihoito ja liukkaudentorjunta koettiin pohjoisessa aiheiksi, jotka liittyvät kiinteästi strategian ytimeen – kuljetusyritysten kannattavaan liiketoimintaan! Hoidetulla tiestöllä on helpompi toimia kannattavasti kuin heikolla.
Näkyvyyttä on myös hyvämaineinen kuljetusala ja harmaan talouden suitsiminen. On tärkeää, että asiansa hoitavat hyvämaineiset kuljetusyritykset pärjäävät markkinoilla eivätkä ”vilunkivillet” vie keikkoja. Järjestön on tärkeää tehdä edunvalvontatyötä harmaan talouden torjumiseksi! SKAL:n keväällä käynnistynyttä Reilu kuljetus -hanketta pidettiin hyvänä. Pohjois-Suomen kuljetusyrittäjät ovat vieneet viestiä ja opasta asiakkaille ja saaneet hyvää palautetta. Tällaista kannattaa jatkaa, kuului toive.
Jari Välikangas jäi pohtimaan raahelaisen yrittäjän puheenvuoroa Raahen kaupungin kuljetuskalustoinvestoinneista: - Miksi kaupunki hankkii omaa kalustoa? Tämä epäkohta kaupunkien toimintapolitiikassa täytyy nostaa esille SKAL:n kuntavaaliohjelmassa.Työnjako ja tiketitpohdinnassa
Strategiaan liittyvistä, työn järjestämiseen ja jakautumiseen liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin myös. Jos ja kun palvelutiimien jäsenet alkavat yhä enemmän kartuttaa asiantuntemustaan ja ihan joka alueella ei välttämättä neuvota ihan joka asiassa, voidaan esittää perusteltu kysymys työn tasaisesta jakautumisesta. Työt olisikin järjestettävä niin, että jos jollain alueella ei paneuduta johonkin jäsenneuvonnan aihealueeseen, sen huolehdittavaksi voidaan järjestää yhteisiä tehtäviä, jotka hyödyttävät myös naapuriyhdistystä. Näin ei kellekään tule liian isoa taakkaa. Järjestely ei sulkisi pois erikoisjärjestöjen antamaa jäsenpalveluaeikä alueyhdistysten osaamisen kartuttamista näitä kiinnostavilla aihealueilla. Pakolla ei olla etenemässä.
Strategian sisällä kehitettävä tikettijärjestelmä, jossa jäsenen palvelupyyntö kirjautuu jäsenrekisteriin ja näin varmistetaan, että se tulee hoidetuksi ajallaan, aiheutti tyytyväistä hyminää pohjoisessa. Se nähtiin normaalina toiminnanohjausjärjestelmän kaltaisena työkaluna, jollainen on milteinpä kaikilla palveluorganisaatioilla. Palvelulaadun kehittämiseksi on seurattava ja mitattava, ja juuri siihen ”tiketöinti” on tarkoitettu. Kenenkään yksityisiä tietoja ei kirjata tiketteihin, vaan liikutaan otsikkotasolla, ja tietosuoja huomioidaan teknisen palvelutuottajan tuella.
Viimeisenä Rovaniemellä käsiteltynä teemana nousi esiin autoilijaillat. Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen kertoi, että autoilijailtoihin ei ole ilmoittautunut jäseniä koronatilanteen vuoksi, joten ne joudutaan pistämään jäihin. Se on harmi, sillä tällaiset illat keskusteluineen ovat olleet tärkeä osa pohjoisen yhdistystoimintaa. Heräsi ajatus koettaa sähköistä autoilijailtaa, joten seuraava tapaaminen pohjoisessa saattaa olla webinaari.
Hyviä ajatuksia, Pohjois-Suomi, kiitos raportista! Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavien yhdistyskierroksen etappien tarinoita.
