joulukuuta on vielä jäljellä. Vuoden 2023 viimeisiä – ja toivottavasti kannattavia sellaisia – kilometrejä ajellaan.

Saat tämän viestin siksi, että olet nimetyssä tehtävässä SKAL-organisaatiossa paikallis-, alue- tai valtakunnan tasolla. Lähetän myös muutamille muille aktiivisille jäsenyrittäjillemme sekä kaikille nuorten verkoston jäsenillemme. Kiitos, että olet panostanut työhön kuljetus- ja logistiikka-alan puolesta.

Ettei tämä viestintä olisi yksipuolista, esitän tämän viestin lopussa lyhyet kysymykset. Toivon, että vastaat minulle paluupostissa.

Tämän pitkähkön viestini tarkoitus on antaa katsaus tämän vuoden kulusta, ajankohtaisista aiheista ja luoda hieman katsetta tulevaan. Missä SKALissa mennään ja mitä teemme. Viestissä on mukana linkkejä aineistoomme, mutta ei liitteitä.

Julkaisemme myöhemmin vuodenvaihteessa jo perinteisen Vaikuttamisen vuosi-koosteemme, jossa olemme arvioineet tarkemmin tekemistämme.

Vuonna 2023 hyviä vaikuttamisen tuloksia

Lähdimme vuoteen 2023 Suomi liikkeessä – ja liikenteessä -tavoiteohjelmalla, joka valmisteltiin jo keväällä 2022. Näin pyrimme toimimaan ennakoiden, emme jälkikäteen. Vaikuttamistyötämme on ohjannut tavoiteohjelma ja monet muut linjaukset. Kaikki ohjelmamme löytyvät täältä.

Meille tärkeintä oli, että hallitusohjelmassa on polttonesteiden hintaa alentavia linjauksia ja lisämäärärahoja tiestölle. Näissä onnistuimme ja niistä tarkemmin euromääräisesti tässä viestissä.

Hallitusohjelmassa on muutenkin kohtuullisen hyviä toimia alaamme liittyen. Arvioimme sen tuoreeltaan kesäkuussa omaan tavoiteohjelmaamme verrattuna. Löydät tuon jo hieman päivitystä kaipaavan arvion täältä.

Polttonesteiden kustannuksia alennetaan

Ensi vuonna polttoainekustannukset kuljetusyrityksille poliittisin päätöksin laskevat arviolta 240–260 miljoonaa euroa vuositasolla.
Tiivistetysti: ilman vaikuttamistyötämme diesel maksaisi 1.1.2024 noin 20 senttiä enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa näitä toimia ei tehtäisi. Pidän tätä hyvänä, jopa historiallisena, tuloksena.
Tähän liittyvät:

  • Jakeluvelvoitteen alemmalla tasolla pitäminen on koko vaalikaudella kustannusvaikutuksiltaan jopa kahden miljardin luokkaa.
  • 100 miljoonan euron polttoaineveron alennus.
  • Polttoaineen hintaan kohdistuu maailmanmarkkinoista ja EU-politiikasta johtuen paineita, mutta Suomen Hallitus sitoutuu siihen, että se ei omilla toimillaan nosta polttonesteiden hintaa vaan laskee. Näin ei ole koskaan aiemmin tapahtunut.

Tässä tiivistettynä näistä yhdellä kuvalla:

Koska asia on kuljetusyrityksille tärkeä, tässä tarkemmin näiden päätösten yksityiskohdista.

a) Hallituksen esitys polttoaineveron alentamisesta (HE 36/2023 vp)
– Valmisteveron dieselille keskimäärin 3,8 senttiä litralta.
– Fossiilinen diesel valmistevero senttiä per litra 59,48 54,70
– Vaikutus ku,ljetusalalle 46 miljoonaa euroa (0,7 %) kuluja laskeva.
– Verotuottoja laskeva vaikutus 168 miljoonaa euroa, julkista taloutta heikentävä vaikutus vuonna 2025 arviolta noin 124 miljoonaa euroa.

b) Hallituksen esitys jakeluvelvoitteen alentamisesta (HE 53/2023 vp)
– alennetaan jakeluvelvoitetta vuodelle 2024 nyt säädetystä 28 prosentista 13,5 prosenttiin.
– alennuksen vaikutus dieselin hintaan noin 17 senttiä, voimaan 1/2024

Lisäksi on tulossa myöhemmin polttoaineveron CO2-komponentin alennus 2,5–3,0 senttiä, tämän valmistelu tehdään vuonna 2025.

Veroratkaisuissa linjattiin myös vinjetti, jota SKAL on pitkään ajanut. Tämän valmisteluun liittyy kuitenkin jälleen tälläkin kertaa epävarmuuksia EU-lainsäädännöstä johtuen. Vaikutamme asiassa.

Hallitusohjelman suurin pettymys oli ammattidieselin jääminen sen ulkopuolelle, vaikka lähes kaikki puolueet kannattivat sitä SKALin kyselyssä. Etujärjestöllä pitää olla kuitenkin työkalupakissaan vaihtoehtoisia keinoja: jakeluvelvoiteratkaisu ja polttoaineveron alennus hillitsevät hintoja enemmän kuin ammattidieselillä olisi voitu koskaan saavuttaa. Jos olisi pitänyt valita noiden eduskunnan pian hyväksymien toimien ja ammattidieselin välillä, olisi valintamme ollut jakeluvelvoitteen ja veronalennuksen yhteisvaikutus.

Tiemäärärahat kasvavat selkeästi vuonna 2024

Hallitus päätti ohjelmassaan panostaa tiestön kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla.

Painopisteemme tiestössä oli korjausvelan vähentäminen, johon tuli vaalikaudelle yhteensä 520 miljoonaa euroa. Tämä korjausvelkapaketti on kokonaan uusi painotus. Hallitus päätti esityksemme mukaisesti budjettiriihessä, että korjausvelkapaketin varoja käytetään etupainotteisesti. Ensi vuonna 250 meur.

Kuvasta näkee, että ensi vuoden budjetti näyttää teiden perusväylänpidon osalta hyvältä, kun jo aiemmin talousarvion pohjissa oli 205 miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän päättyvään vuoteen. Tämän lisäksi valtiovarainvaliokunta lisäsi eilen 12. joulukuuta budjettiin noin 50 miljoonaa euroa ”joululahjarahaa”. Siitä valtaosa, reilut 30 miljoonaa euroa, menee tiehankkeisiin. Tämäkin tulee tarpeeseen rapistuvalle tiestöllemme.

Väylävirasto lupaa näiden varojen myötä päällystettävän yleisesti miniminä pidetty 4 000 kilometriä. Tänä vuonna päällystysmäärä jäi surkeaan 1 500 kilometriin, viime vuonna 2 300 kilometriin.

Näin on hyvä, vaikka jatkovuosina onkin haasteita määrärahojen suhteen. On selvää, että tuleville vuosille tarvitaan lisäpanostusta. Hallitus on luvannut edistävänsä nopeutetusti muiden hallitusohjelman investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua.

Tähän liittyy kuitenkin haasteita. Valtiovarainministeri Purra asetti 21.11 asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen. Työryhmä arvioi työssään uusien säästötoimien lisäksi myös uusia rakennetoimia ja verotuksen roolia julkisen talouden tasapainottamisessa. Näen tässä riskin myös tiemäärärahojen osalta.


SKALin strategiatyö käynnissä – kuljetusyrityksien arviot tulevaisuuden muutoksista

SKALissa on kesäkuusta lähtien ollut käynnissä strategiatyö. Haemme eväitä siihen, että järjestömme pystyisi toimimaan entistä tehokkaammin alan yrityksien palvelijana ja edunvalvojana.

Työtä on syyskaudella tehty todella laajasti väkeä kuunnellen: jatkuva käsittely SKALin eri tilaisuuksissa, jäsenkysely, lukuisia muita kyselyitä. Kkynnissä on myös soittokierros paikallisyhdistysten puheenjohtajille. Myös sidosryhmäkyselyllä haemme kumppaneidemme näkemyksiä.

Viime viikonvaihteessa koolla olivat kaksi päivää yli 50 SKALin luottamushenkilöä tekemässä töitä näiden tulosten jalostamiseksi päätöksiksi. Summasimme syyskauden aikana tehdyt valmistelut valintojen pohjaksi.

Kevätkaudella strategiaesitys lähtee kommentoitavaksi laajasti. Tulet saamaan mahdollisuuden vaikuttaa kesäkuussa pidettävän Tahkon liittokokouksessa käsiteltävään strategiaan kevään aikana.

Syyskuun 2023 jäsentutkimuksessa kysyttiin ”Mitkä asiat tulevat eniten muuttamaan kuljetus- ja logistiikka-alaa 10 vuoden kuluessa?”

Jäsentutkimuksen mukaan tällä kysymyksenasettelulla teemat korostuivat seuraavasti:

Pallon koko kertoo mainintojen määrän. Sijainti kaaviossa tärkeyden ja sen, miten yksimielisiä vastaajat olivat tärkeydestä.

Kysely kertoo selkeästi mitkä asiat ovat jäsenyrityksien mielessä:

  • käyttövoima
  • työvoiman saatavuus
  • polttoaineen ja muiden kustannusten nousu

On selvää, että jäsentemme tärkeiksi kokemien teemojen pitää näkyä myös strategiassamme. Kaikkeen tähän liittyy niin kansallinen kuin EU-tasoinenkin vaikuttamistyö, mutta myös se kuinka pystymme palvelemaan yrityksiä arkipäivän kysymyksissä.

Kahden kärjessä olevan tekijän osalta SKAL julkaisi kevätkaudella ohjelmat:

  • ”Millä energialla kuljetamme”-käyttövoimaraportissamme, jonka löydät täältä:
    skal_kayttovoimasiirtyma_raportti_20230110.pdf
  • Työvoiman saatavuudesta skal_tyovoiman_saatavuus_A4_200423_150dpi_WEB.pdf

Digitalisaatiosta tehokkuutta logistiikkaan

Korkealle jäsentutkimuksessa nousi myös digitalisaatio. Tämä kertoo siitä, että digitalisaation merkitys kaikessa kuljetusliiketoiminnassa kasvaa.

Digitalisaatio logistiikan näkökulmasta vaikuttaa moneen: tavaran tehokkaaseen toimittamiseen, liikenneturvallisuuteen, kuljetuksien täyttöasteisiin, yrityksen tehokkuuteen ja kustannusrakenteeseen, asiakkaiden palveluun ja henkilöstön viihtymiseen.

Julkaisimme viime perjantaina 8.12 ohjelman digitalisaatioon liittyen. Löydät sen täältä.

Teiden talvihoitoon panostettava

Otsikko YLE:n uutissivuilla sunnuntaina kuului näin 10.12.2023: ”Kaamea ajokeli piinaa Etelä- ja Itä-Suomea”. Viikonloppuna kerrottiin myös onnettomuudesta Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla, jossa oli kolme kuorma-autoa. Emme vielä tiedä mistä kaikista tekijöistä tuo tapahtumaketju syntyi. Kelit vaihtelevat ja huonoja otsikoita olemme saaneet lukea.

Tänä vuonna talvikelit alkoivat lähes koko maassa normaalia aikaisemmin, jo lokakuun lopulla ja ovat jatkuneet tähän saakka. Lumisateet, pakkaset, pölyävä lumi ja liukkaus tekevät ajokelistä hankalamman kuin miltä se tavallisen tienkäyttäjän ensisilmäyksellä vaikuttaa.

Olemme täällä pohjolassa näihin tottuneet, sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Teiden kunto ja sääolot haastavat sekä ammattikuljettajia tien päällä että tienhoitoa tekeviä tienpitäjiä. Vaikka talven ei tulisi Suomessa päästä yllättämään sen enempää tienpitäjää kuin tien päällä kulkijaakaan, ovat sääolot haaste kaikille tienkäyttäjille.

SKAL on vaatinut toistuvasti, että tiestön talvihoitoon on panostettava nykyistä enemmän. Laatuluokituksista on pidettävä kiinni.

Asia on esillä jatkuvasti ja vaikutamme monin tavoin. Esimerkiksi tällä viikolla käsittelimme talvihoitoa Väyläviraston teiden laatuhankkeen vastuuhenkilön kanssa. SKALin linjaukset parempaan talvihoitoon löytyvät kesäkuussa julkaistusta talvihoitoraportista, joka löytyy täältä.

Tässä tiiviisti mitä raportissa esitämme:

Jäsenet tyytyväisiä, jäsenkehityksen trendi SKALissa positiivinen

Olemme viime vuosina onnistuneet reilusti puolittamaan 30 vuotta jatkuneen jäsenmäärän vuosittaisen laskun. Jäsenmäärä ei laske enää 250 jäsenen vuosivauhtia vaan lähestymme sataa. Merkittävä muutos.

Vuosina 2022 ja 2023 saimme ensimmäisen puolivuotiskauden aikana jopa nettokasvua aikaan. Tänä syksynä suhdannetilanne selkeästi vaikeutti uusien jäsenten valmiutta liittyä jäseneksi ja näin koko vuoden jäsenkehitys tulee jäämään edelleen negatiiviseksi.

Alla olevassa kuvassa näet kehityksen viimeiseltä kuudelta vuodelta. Oleellista on punainen jäsenkehityksen nettoviiva – jonka trendi on ylöspäin.

Jokaiselta eronneelta jäseneltä kysytään eron syytä. Yli 80 prosenttia ilmoittaa eron syyksi kuljetusliiketoiminnan lopettamisen (eläke, yritystoiminnan lopettaminen, yrityksen myynti, konkurssi).

Tyytymättömyyttä SKALin toimintaan ei eron syynä juurikaan ilmene. Sama viesti tuli myös ao. jäsenkyselymme tuloksista, jossa yli 80 prosenttia vastaajista kertoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä SKALin toimintaan kokonaisuutena.

Katsetta tulevan vuoden tapahtumiin


Vuoden 2024 merkittävin tapahtuma on Liittokokouksemme kesäkuun 7.-8.6. Tahkolla, jonka upeissa maisemissa järjestetään myös Kuljetusyrittäjäpäivät.

Kokouksessa mm. käsitellään SKALin uusi strategia, julkistetaan uusi visuaalinen ilmeemme ja valitaan järjestölle uusi puheenjohtaja. Tulossa on kaikkien aikojen liittokokous!

Osallistumme näyttävällä osastolla myös Power Truck Show’hun Härmässä elokuussa 9.-10.8.

Syksyllä kokoonnumme entistä isommalla joukolla SKAL Forumiin 15.-16.11.2024. Laita jo nyt päivämäärä kalenteriisi!

Tämän vuoden SKAL Forumissa oli lähes 200 osallistujaa ja palaute tilaisuudesta oli hyvä. Haluamme tarjota monipuolisen ohjelman niin järjestötoiminnan osalta kuin muista alan ajankohtaisista teemoista.

Puheenjohtajan vaihtuminen

Kaikki ovat jo tietoisia, että Jani Ylälehto on eronnut tehtävästään SKALin puheenjohtajana. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n vt. puheenjohtajana toimii Jari Välikangas seuraavaan liittokokoukseen saakka.

Jani kirjoittaa asiasta blogissaan.

Puheenjohtajan vaihdoksesta seuranneet päätökset on SKALin hallitus käsitellyt viime normikokouksessaan viime lauantaina. Työmme kuljetusyrityksien puolesta jatkuu häiriintymättä. Tässä joitakin muutoksia:

• Jani Salmela siirtyy toimimaan järjestön ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
• puheenjohtajiston lisäksi työvaliokunnan jäseneksi valittiin Tomi Roimola.
• Strategiatyöryhmän puheenjohtajuus ja täydentäminen: uudeksi puheenjohtajaksi Raimo Pohjanen Jari Välikankaan tilalle.
• Jäsentarpeet-työryhmän pj:n tehtäviä hoitaa Jarkko Vartiamäki, joka nimettiin myös strategiatyöryhmään.

Onnettomasta asiasta huolimatta kiitämme Jania erinomaisesti hoidetusta 3,5 vuoden puheenjohtajan pestistä.

Lopuksi

Ensi vuoden painopisteitämme ovat EU-vaikuttaminen (vaalit ovat kesäkuussa), valtion liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttaminen (tavoitteena enemmän rahaa tiestölle), hallitusohjelman verolinjausten varmistaminen (puolustettavaa riittää) ja monet yksityiskohdat.

Vuosikohtaisia aiheita riittää, mutta pitkällä aikavälillä meidän SKALissa pitää yhteisen työn myötä löytää niitä tekijöitä, joiden avulla voimme tehokkaalla työllään voi edesauttaa kuljetusyrityksien menestymistä.
Visiomme, meidän päämäärämme, luonnos on seuraava:

SKAL on toimintansa kaikilla tasoilla arvostettu ja ratkaisuhakuinen yhteiskuntavaikuttaja, joka yhdistää suomalaisen hyvämaineisen logistiikka-alan. SKALin korkeatasoinen osaaminen mahdollistaa kasvavan jäsenistön menestymisen, verkostoitumisen ja edelläkävijyyden.

Työtä riittää niin päivittäisessä operatiivisessa kuin pitkän aikavälinkin suunnittelussa. Keskitytään oleelliseen.

Alussa mainitut kysymykset

Tässä tulevat ne alussa mainitut kysymykset:

  • missä olemme onnistuneet? Miksi?
  • missä olemme epäonnistuneet? Mitä asiassa mielestäsi pitäisi tehdä?

Kerro mielipiteesi vastaamalla tähän viestiin. Viesti tulee vain minulle.

Kiitos, että olet mukana tässä työssä.

Hyvää joulunaikaa toivotan,

Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry