Tänään 9.5. vietetään Eurooppa-päivää. Päivällä juhlistetaan Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin vuonna 1950 esittämää historiallista Schumanin julistusta, jolla luotiin perusta eurooppalaiselle yhteistyölle ja ajan myötä nykyisen kaltaiselle Euroopan unionille.
Unionin perustaa rakennettaessa keskeisissä rooleissa olivat poliitikot, jotka olivat eläneet läpi kaksi mantereemme kansojen elämän peruuttamattomalla tavalla mullistanutta maailmansotaa, joista myös me suomalaiset maksoimme karvaan hinnan. Niinpä rauhan ja solidaarisuuden ihanteista syntyneen idean taustalla oli eri maiden strategisten resurssien yhdistäminen; jaettuun visioon sitoutuminen ja samaan suuntaan kasvaminen.
Tänään vietämme tuon julistuksen 75-vuotispäivää. Takanamme on ennätyksellisen pitkä hyvinvoinnin, rauhan ja vakauden aika, jonka mahdollistamisessa ja turvaamisessa on EU:lla ollut ratkaiseva merkitys. Vuosikymmenten saatossa tuo yhteistyö on laajentunut ja tiivistynyt. Se, kuinka paljon Suomen kansallisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta, vaihtelee lähteistä, aikajänteistä, laskentatavoista ja hallinnonaloista riippuen, mutta tielainsäädännön kohdalla SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala arvioi sen osuudeksi jopa 70 prosenttia.
Onko Suomella siis mitään toivoa? Voiko kaltaisemme pieni ja muun muassa maantieteellisten haasteiden rasittama maa saada ääntään kuuluviin? Saavutetaanko sillä aikaan kuljetusyrittäjiemme arkeen ja sitä kautta meidän kaikkien elämään vaikuttavia tuloksia?
On, voi ja kyllä.
Siksi SKAL tekee aktiivista edunvalvontaa ja vaikuttamista paitsi FinMobilityn, myös pohjoismaisen Nordic Logistics Associationin NLA:n sekä kansainvälisen International Road Transport Unionin IRU:n kautta. Työtä tehdään tuottamalla EU-päätöksenteon tueksi selvityksiä, nostattamalla keskustelua, tekemällä esityksiä ja muuttamalla meidän kannaltamme epäedullisia säädöksiä. Näin puolustamme suomalaisten kuljetus- ja logistiikka-alan asemaa ja toimintaedellytyksiä, mitä kautta turvaamme paitsi Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, myös työpaikkojen säilymistä Suomessa.
Ja SKALin asiantuntijuus ja ajantasaisuus myös näkyvät.
Yksi esimerkki tästä on jo yli 10 vuoden ajan dieselautoissa pakollisena olleen, mutta Suomen olosuhteisiin soveltumattoman AdBlue-järjestelmän ongelmat. Seuraukset ovat hinnakkaita korjausoperaatioita vaativat rikkoontumiset, joita vakuutuskaan ei korvaa. Eräskin kuljetusyrittäjämme käytti näihin korjauksiin pelkästään viime talven aikana 30 000 euroa. SKAL on pitänyt yllä aiheeseen liittyvää keskustelua ja sen jäsenyrittäjien ongelmia kartoittavaa selvitystä käytetään EU:ssa ongelman ratkaisemiseen.
Rahaa säästää myös EU:n päästökaupan ja jakeluvelvoitteen aiheuttamien hinnankorotusten minimointi, suomalaisten ammattikuljettajien kannalta olennaisimpana ammattidieselin käyttöönotto. SKALin vaikuttamisen ansiosta saatiin varmistettua ammattiliikenteessä käytetylle dieselille matalampi verotus, mikä puolestaan auttaa laskemaan kuljetuskustannuksia.
Yksi pitkäjänteisimmistä edunvalvontahaasteista liittyykin juuri päästökaupan ja jakeluvelvoitteen takana oleviin ilmastokysymyksiin ja niitä ratkaisemaan tähtäävissä päästölaskentamenetelmissä. Suomi ei voi vaikuttaa kylmään ilmastoonsa, sijaintiinsa Euroopan reunalla (ja siitäkin johtuvaan merirahdin merkitykseen), harvaan asutun maan pitkiin kuljetusetäisyyksiin ja tavaravirtojen vähyyteen, joista kaikista johtuu, että päästöt Suomessa ovat suhteessa korkeampia kuljetusyksikköä kohden. Suomi voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että nämä ymmärretään ja huomioidaan menetelmiä laadittaessa. Ympäristötekijöitä ei tule maksattaa kuljetusalan toimijoilla, ja viime kädessä suomalaisen kuluttajan maksamissa hinnoissa.
Rahan lisäksi EU-tasolla tehtävällä edunvalvontatyöllä säästetään aikaa, mistä esimerkkinä on ajopiirturin lastaus- ja purkutoiminnon käyttämisvelvoitteesta luopuminen, joka säästää suomalaiskuljettajilta vuosittain jopa 70 miljoonaa turhaa näpyttelyä.
Vieläkin painavampi(!) esimerkki onnistuneesta EU-vaikuttamisesta ovat mitta- ja massakysymykset, joissa SKAL tekee vahvasti työtä varmistaakseen, että niin kansallinen kuin Suomen ja Ruotsin välinen liikenteemme saa jatkossakin noudattaa omia, varsinaista direktiiviä suurempia kaluston maksimimittoja. Erityisen hyviä uutisia tämä tarkoittaa suomalaiselle metsäteollisuudelle, joka pystyy näin toteuttamaan sille elintärkeitä kuljetuksia energia- ja kustannustehokkaasti.
Niin Suomi kuin SKAL ovat siis monessa suhteessa kokoaan suurempia. Edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä, joka harvoin tuottaa pikavoittoja ja siksi työtämme Euroopassa tarvitaan vastaisuudessakin. Suomen ja suomalaisten äänen täytyy kuulua myös Brysselissä.
Ariela Säkkinen
Viestinnän asiantuntija, toimituspäällikkö
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
