Tiestö on meille kuljetusalalla työpaikka. Olemme tien päällä töissä. SKALin lähivuosien tavoiteohjelmassa yhtenä keskeisenä kärkenä onkin liikenneinfra, joka on laitettava kuntoon.
Suomen tieverkon rapistuminen ei ole mikään uusi asia. Viisitoista vuotta sitten huonokuntoiseksi luokiteltua päällystettyä tiestöä oli noin 3 000 kilometrin verran, nyt ollaan yli 7 000 kilometrissä ja vuodessa on tulossa lähes tuhatkunta kilometriä lisää.
Valtion ensi vuoden budjetti julkaistiin syyskuun puolivälissä, hallituksen budjettiriihikäsittelyn jälkeen. Siinä oli sekä hyvää että huonoa. Ennen syksyn budjettiriihtä oltiin perusväylänpitoon esittämässä 1 202 miljoonan euron rahoitusta. SKAL ajoi perustienpitoon 300 miljoonan euron lisärahoitusta vielä budjettiriihen alla.
Lopulta budjettiriihi korotti ensi vuoden perusväylänpidon rahoituksen 1 290 miljoonaan euroon. Lisäys tuli tarpeeseen, sillä kustannukset uhkaavat tässä maailmantilanteessa karata käsistä, myös tienpidossa. Ollaan kuitenkin kaukana kestävästä tasosta.
Tänä vuonna päällystettiin maanteitä noin 2 300 km. Kestävä taso, jolla korjausvelka ei kasvaisi, mutta ei toisaalta vähenisikään, on 4000 km vuodessa. Ensi vuonna rahoitusta tienpitoon ja erityisesti olemassa olevien väylien ylläpitoon kuten päällystämiseen on tätä vuotta vähemmän. Samalla puhutaan päällystämisen osalta 30 %, jopa 40 % kustannusnoususta.
On kestämätön tilanne, että Suomen elinvoimaisena pitävän tieverkon rahoituksesta tingitään jatkuvasti. Nyt on tultu tietyn kriittisen rajan ohi.
Seuraavalla hallituksella edessä suuri tienpidon haaste
Ymmärrämme toki valtion haastavan taloustilanteen, velkarahalla eläminen on kestämätön tie. Seuraavalla hallituksella onkin iso työsarka ratkaista millä tavoin Suomessa jatkossa ylläpidetään ja myös kehitetään tieverkkoa ja koko liikenneinfraa. Meidän tehtävämme on tuoda faktoja pöytään ja kertoa mm. mikä merkitys tiestöllä ja toimivilla kuljetuksilla on koko maan elinvoimalle ja kilpailukyvylle.
Tiestö muodostaa Suomen kuljetusjärjestelmän perustan myös jatkossa. Kunnossa oleva tiestö tarvitaan sähköistymisestä, käyttövoimista tai digitalisaatiosta riippumatta. Kaikista kuljetetuista tavaratonneista tieliikenteessä kuljetetaan 90 % ja tonnikilometreillä mitatulla kuljetussuoritteella tieliikenne vastaa 75 prosentin osuutta kuljettamisesta.
Tiestö ja sen kunnossapito on valtiolle budjetissa valtava menoerä, vaikka eihän se sitä ole, sillä liikenneinfran ylläpitoa ei tulisi nähdä vain kuluna, vaan investointina tulevaisuuteen, jolla ylläpidetään elinvoimaa. Itseasiassa tinkimällä riittävän kauan vaikkapa päällystämisestä, saadaan lopulta koko tien runkorakenteet vaurioitumaan. Meille kuljetusalalla huonokuntoinen tiestö kääntyy tällöin todelliseksi menoeräksi, kun renkaat eivät kestä ja auton alustarakenteet jousituksineen kuluvat nopeasti jatkuvassa ryskytyksessä kuoppaisilla ja reikiintyneillä teillä.
Kun oikea-aikaisiin toimiin ei kyetä, kumuloituvat ongelmat ja ajaudutaan yhä järeämpiin eli myös kalliimpiin toimiin. Enää ei pelkkä päällystäminen riitäkään, kun tienrunkokin on pettänyt. Mistään säästöstä tienpidosta tinkimisessä ei siis ole kyse. Päinvastoin juuri oikea-aikaisilla toimenpiteillä olisi säästettävissä pidemmällä tähtäimellä merkittävästi rahaa ja samalla olisi mahdollista taata turvallisempi ja kestävämpi liikenne.
Ouluun panostusta satamayhteyteen
Koko maassa käynnistetään ensi vuonna valtion kehittämisrahoituksella vain yksi täysin uusi väylähanke, Poikkimaantien parantaminen Oulussa. Kyseessä on ajoyhteys Oulun satamaan ja Stora Enson Oulun tehtaille. Hankkeen toteutumisen ehtona onkin, että Stora Enso tekee lopullisen päätöksen suunnittelemastaan tehtaan laajentamisesta ja uudistamisesta.
Tien parantaminen on tärkeä kokonaiskustannusarvioltaan 35 miljoonan euron hanke ja sujuvoittaa kuljetuksia. Monilla muillakin tiestön parantamishankkeilla pystyttäisiin parantamaan Suomen kilpailukykyä tehostamalla kuljetuksia ja mahdollistamalla mm. nykyistä tasaisempi matkanopeus, joka alentaisi paitsi kustannuksia, vähentäisi myös päästöjä. Erityisen suuri huoli kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä olemassa olevaan tiestöön.
SKALin tavoitteita liikenneinfran osalta ovat mm.
- Korjausvelan kasvu pysäytettävä.
- Tiestön ylläpitorahoitus on saatettava kestävälle tasolle – tarkoittaa 300 milj. euron korotusta perustienpidon rahoituksen nykytasoon.
- Taukopaikkoja kehitettävä osana liikenneinfraa.
- Tiestön kehittämisen on oltava pitkäjänteistä Liikenne12 -suunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
- On tunnustettava tieliikenteen keskeinen rooli Suomen kuljetusjärjestelmässä.
