Muutos jatkuu

Energiamurroksesta, vähähiilisestä yhteiskunnasta ja siirtymästä kohti fossiilitonta energiaa puhutaan kaikkialla. Ajoneuvovalmistajat esittelevät kilvan erilaisia vähäpäästöisiä ja fossiilittomia ratkaisuja tavarankuljettamiseen. Myös SKAL elää ajassa ja on parhaillaan laatimassa selvitystä – tilannekuvaa raskaan liikenteen käyttövoimista tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Janne Kojo

Kuljetusyrittäjä 6/2022

Millä energiamuodolla kuljetamme tulevaisuudessa, on tämän päivän suuri kysymys. Monella kuljetusyrityksellä on pitkä historia sotien jälkeisestä ajasta -40/50-luvulta alkaen, jolloin autot olivat kaksiakselisia amerikkalaisia hävittäjä-Fordeja ja Chevroleteja tai briteistä hankittuja Bedfordeja. Noista ajoista ovat autot kasvaneet, kokonaismassat alle 10 tonnista 76 tonniin ja käyttövoima vaihtunut bensasta dieseliksi.

Ennen yksi auto työllisti useampia miehiä. Raakaa työtä tehtiin sananmukaisesti hartiavoimin ja porukalla käsipelissä kuormia lastaten. Nyt kooltaan liki kymmenkertaiseen ajoneuvoyhdistelmään riittää yksi kuljettaja – yhtä hyvin mies kuin nainenkin.

Muutos on ollut valtava ja se on vaatinut kovaa työtä. Myös tulevaisuus vaatii kovaa työtä, muutos jatkuu. Paikoilleen, kehittämättä toimintaansa ei ole ennenkään pitkällä tähtäimellä menestyvä yritys voinut jäädä. Tulevaisuudessa kova työ ei tarkoita kuorman lapioimista käsipelillä kyytiin, mutta se vaatii uutta ajattelua kuljetusketjuihin – kaikilta liikenteen ja kuljettamisen toimijoilta.

SKAL laatii parhaillaan kuljetusyritysten tueksi tilannekuvaa siitä, missä mennään käyttövoimamurroksessa tavaraliikenteen osalta. Mitä se tarkoittaa, mitä käyttövoimavaihtoehtoja on, mikä voisi muutoksen aikataulu olla ja miten suuresta muutoksesta energiamurroksessa lopulta alalla on kyse.                          

Olemme myös mukana LVM:n vetämässä eri käyttövoimia koskevassa jakeluinfratyössä, jonka tuloksia on odotettavissa alkuvuonna. Selvää on, että kattava jakeluinfra on avainasemassa, jotta kalustoinvestointeja uusiin käyttövoimiin on realistista edes harkita.

 

Kalustomessuilla käänne jo nähty

Kuljetusalan messuilla on ollut selvästi nähtävissä ajoneuvovalmistajien tahto muutokseen. Pääosa esiteltävästä uudesta kalustoa on jotain muuta kuin dieseliä. Toki mukaan jokunen dieselkin vielä mahtuu.

Syyskuussa alan suurmessuilla eli IAA:ssa Hannoverissa selkeä pääteema oli päästöttömyys ja kuinka siihen raskaassa liikenteessä siirrytään. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä monia, mutta yksikään niistä ei ole varsinkaan suomalaisessa raskaassa tavaraliikenteessä täysin ongelmaton.

Hyötysuhteeltaan sähkö on käyttövoimana helposti ylivoimainen ja varsinkin kun sähkö tuotetaan päästöttömästi esim. vesi-, tuuli- tai ydinvoimalla. Kuten Suomessa pitkälti tehdään, puhutaan hyvinkin kestävästä käyttövoimasta. Raskaimmissa ja pitkämatkaisissa kuljetuksissa sähkön varastointi – eli akut ja niiden lataaminen  asettaa kuitenkin vielä suuria haasteita meille.

Siirtymä dieselistä kestävämpiin energiamuotoihin kuorma-autoissa ei olekaan yhtä helppo kuin henkilö- tai edes paikallisliikenteen linja-autoissa, mutta tuo matka on alkanut.

Tavaraliikenteessä muutoksessa ei ole kyse myöskään vain kuorma-auton käyttövoiman vaihtumisesta, vaan muutos koskee koko toimitusketjua kuljetusten suunnittelusta alkaen. Muutos onnistuukin parhaiten, kun koko logistiikkaketju on siinä mukana.

On yhä ilmeisempää, että kohti tämän vuosikymmenen loppua alkavat investoinnit myös tavaraliikenteessä kevyemmästä jakeluliikenteestä lähtien kohdistua enenevissä määrin muihin käyttövoimiin kuin perinteiseen dieseliin.

Vastuullisuudesta myös vahvuus

Vastuullisuus on noussut hyvin korkealle monen yrityksen strategioissa ja useammalla toimialalla vähähiilisyydestä ja hiilineutraaliudesta luodaan jo kilpailuetua. Yhteiskunta siirtyy kohti yhä vähähiilisempää maailmaa. Ilmastonmuutos on tosiasia, joka vaatii toimia ja moni yritys pohtiikin kuumeisesti, miten muovata toimintaansa siten, että se jatkuisi entistä vahvempana tulevaisuudessa. Mitä pidemmälle yritysten ja myös kuluttajien vaateet menevät, sitä enemmän kohdistuvat katseet myös kuljetusketjuihin ja niiden päästöihin. Aletaan aluksi vaatia päästöjen raportointia, sitten päästöjen merkittävää pudottamista ja hiilidioksidipäästöjen nollaamista.

Suomessa muun muassa metsäkonevalmistaja Ponsse on julkistanut täyssähköiseen voimalinjaan perustuvan metsäkoneen. Öljynjalostaja Neste on matkalla irti fossiilisesta maailmasta ja aikeissa luopua raakaöljyn jalostuksesta Porvoossa 2030-luvun puoliväliin mennessä. Valiolla on tavoitteena hiilineutraali maito ja Ruduksella reilussa 10 vuodessa aikomus puolittaa toimitusketjujensa päästöt.

Nopeasti tämä muutos ei tapahdu, mutta liikkeelle se on lähtenyt. Eikä nykyinen energiakriisi helpota asioita ja varsinkaan tulevan suunnittelua yhtään.

Sähköisten kuorma-autojen rekisteröinnit kasvavat ja tänä vuonna liikenteessä olevien sähköisten kuorma-autojen määrä tuplaantuu viime vuoteen verrattuna. Määrät ovat tosin häviävän pieniä. Tätä kirjoittaessa Suomessa on täyssähköisiä kuorma-autoja liikenteessä parisenkymmentä ja dieselillä toimivia 93 000. Suunta on kuitenkin selvä. Eikä tuota muutosta auta vähätellä, kun tarkoitus on jatkaa tavarankuljettamista vähintään yhtä monta vuosikymmentä eteenpäin kuin olemme hävittäjä-Fordien ajoista tulleet tähän päivään.

SKAL laatii parhaillaan tilannekuvaa raskaan liikenteen käyttövoimista tulevaisuudessa sekä linjauksia, millä olemme mukana vastuullisesti päästöjä vähentämässä. Huolehtien samalla Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja kuljetusalan kannattavista toimintaedellytyksistä. Nämä tullaan julkaisemaan tammikuussa.

Katsotaan yhdessä rohkeasti kohti tulevaa. Pyörät pyörivät myös jatkossa.