Saako kuolinpesä jatkaa liikennettä?
Laki liikenteen palveluista määrittelee, että mikäli taksi-, henkilö- tai tavaraliikenneluvan haltijana oleva luonnollinen henkilö kuolee, kuolinpesä saa jatkaa liikennettä määräajan.
Kuinka kauan?
Luvanvaraista toimintaa voi jatkaa enintään kuuden kuukauden ajan kuolinpäivästä. Muuta elinkeinotoimintaa kuolinpesän nimissä voidaan harjoittaa perittävän kuolinvuotta seuraavan kolmen vuoden ajan.
Millä edellytyksillä liikennöintiä voidaan jatkaa?
Kuolinpesän osakkaan tulee ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä liikennepalvelulaissa määritellyt edellytykset täyttävä uusi liikenteestä vastaava henkilö Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Edellytyksistä säädetään liikennepalvelulain mukaisesti EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen (1071/2009) 4, 6 ja 8 artiklassa.
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/tee-kuolinpesan-ilmoitus-liikennoinnin-jatkamisesta
Mitä tehtävissä, jotta täyttäisin nämä liikenteenharjoittaja-asetuksen edellytykset?
Käytännössä keskeisin edellytys on liikenneyrittäjätutkinnon suorittaminen. Liikenneyrittäjätutkinto suoritetaan Ajovarman toimipisteissä tehtävällä sähköisellä, kaksiosaisella kokeella. Aika kokeen suorittamiseen varataan Ajovarman sähköisestä palvelusta. Aiemmin pakollisesta liikenneyrittäjäkurssista on luovuttu vuonna 2018 ja pelkkä kokeen hyväksytty suorittaminen tarkoittaa liikenneyrittäjätutkinnon suorittamista.
www.ajovarma.fi/ammattiliikenne
Kokeessa edellytetyt aihepiirit voi opiskella itsenäisesti mm. SKALin Kuljetusyrittäjäksi-kirjasarjan avulla.
www.skal.fi/shop/ammattikirjallisuus/
SKAL järjestää myös tavaraliikenteen yrittäjätutkintoon valmentavaa koulutusta (Helsinki, Kaarina, Kuopio, Oulu, Seinäjoki, Tampere, sekä valtakunnalliset etäkoulutukset).
Miten perunkirjoituksen laatiminen vaikuttaa liikenteen jatkamiseen?
Perintökaari (40/1965) edellyttää perunkirjoituksen laatimista kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ellei Verohallinto hakemuksesta pidennä tätä aikaa. Perunkirja tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perunkirjaan on liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset. Perunkirjoitus ja virkatodistus eivät vaikuta liikennelupasäännökseen eikä liikennelupiin liittyvään 6 kk määräaikaan, mutta Traficom edellyttää virkatodistuksen toimittamista vainajan kuolinpäivän ja siten 6kk määräajan päättymishetken osoittamiseksi.
Mitä voimme tehdä, jotta liikennelupaa koskeva ehdoton määräaika ei vaaranna sukupolvenvaihdoksen harkittua toteutusta?
Osittaisjako kuolinpesän osakkaalle, joka jatkaa yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana.Kuolinpesä suorittaa yhtiömuodon muutoksen avoimeksi yhtiöksi tai osakeyhtiöksi.Elinkeinon luovutus tai yhtiömuodon muutos sekä näihin liittyvä liikenneluvan hakeminen on ehdittävä tekemään ennen 6 kk:n määräajan päättymistä. Toimiin on tästä syystä ryhdyttävä viipymättä.
Kuolinpesästä on mahdollista jakaa varoja jo ennen perunkirjoituksen toimittamista. Tällöin kyseessä on kuolinpesän osittaisesta jakamisesta. Jos pesän osakkaat ryhtyvät tällaiseen omatoimiseen perinnönjakoon, huomioon tulee ottaa se, että varojen jaossa tulee noudattaa samoja menettelyperiaatteita kuin varsinaisessa osituksessa, jossa perinnön lopullisesta jakamisesta päätetään. Esimerkiksi varojen jakaminen alaikäisen puolesta ei ole mahdollista ilman, että tämän henkilön edunvalvoja hakee siihen luvan holhousviranomaiselta. Nämä kuolinpesästä etukäteen otetut varat otetaan huomioon lopullisessa osituksessa, sekä laskettaessa pesän kokonaisvarallisuutta, että pesän osakkaan oikeutta pesän varoihin. Perinnönjako ei yleensä ole suositeltavaa ennen perunkirjoituksen toimittamista, johtuen siitä, että ennen tätä pesän kokonaisvarallisuustilanne ei yleensä ole tiedossa. Jos kuolinpesä osoittautuu ylivelkaiseksi, voi varoja etukäteen ottanut osakas tai osakkaat joutua velkavastuuseen kuolinpesää kohtaan.
Elinkeinotoiminnan perintöön, lahjoitukseen ja lahjanluonteiseen kauppaan sovelletaan EVL 15 §:n toista virkettä, joka koskee koko liikkeen tai ammatin vastikkeetonta luovutusta. Säännöksen mukaan saaja vähentää silloin saamansa rahoitus-, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintamenon samalla tavalla kuin se olisi vähennetty saantomiehen tuloista. Säännös koskee saajan verotusta, mutta sen sisältämä jatkuvuusperiaate vaikuttaa myös luovuttajan verotukseen. Edellytyksenä on, että kyseinen elinkeinotoiminta lahjoitetaan (tai myydään lahjanluonteisella kaupalla) kokonaan yhdelle pesän osakkaalle. Muunlaisessa luovutuksessa luovuttajalle tuloutuu varoista tehdyt poistot varojen lahjoitushetken käypään arvoon saakka.
Toimintamuodon muutoksen verokohtelua koskevat säännökset ovat tuloverolain (TVL 1535/1992) 24 §:ssä. Kysymyksessä olevan lainkohdan 1 momentin 2 kohdan mukaan yhtymän ei katsota verotuksessa purkautuvan eikä liikkeen, ammatin taikka maa- tai metsätalouden harjoittajan lopettavan toimintaansa siltä osin kuin toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista, kun kuolinpesän harjoittamaa elinkeinotoimintaa tai maa- tai metsätaloutta jatkamaan perustetaan avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, johon vähintään yksi kuolinpesän osakkaista tulee avoimen yhtiön yhtiömieheksi tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi, tai osakeyhtiö, jonka osakkeet merkitsee yksi tai useampi kuolinpesän osakas.
Kuolinpesän osakas ei vapaudu toimintamuodon muutosta edeltävänä aikana syntyneistä veroveloista eikä perustettava osakeyhtiö vastaa näistä veroveloista. Osakeyhtiö ei vastaa myöskään kuolinpesälle määrätyistä veroista, koska kuolinpesän muuttamisessa osakeyhtiöksi ei ole kysymys yhtiöoikeudellisesta yleisseuraannosta. Toimintamuodon muutoksessa perustettua osakeyhtiötä ja sitä edeltänyttä yritysmuotoa verotetaan TVL 24 §:n 5 momentin perusteella toimintamuodon muutokseen asti erillisinä verovelvollisina. Toimintamuodon muutosta edeltäneeseen aikaan kohdistuva verovelka syntyy siten aina osakeyhtiötä edeltäneelle yritysmuodolle. Tällaista verovelkaa pidetään toimintamuodon muutoksesta huolimatta osakeyhtiötä edeltäneen yritysmuodon verovelkana myös silloin, kun veron maksuunpano tapahtuu toimintamuodon muutoksen jälkeen.
Kuolinpesää edustavat kaikki kuolinpesän osakkaat ja kaikki kuolinpesää koskevat päätökset tehdään yksimielisellä päätöksellä. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, kuolinpesän omaisuus siirtyy tälle perilliselle ilman perinnönjakoa ja asioiden järjestäminen halutulla tavalla on helppoa. Sen sijaan tilanteissa, joissa pesä on riitainen tai yksimielisyyttä ei saavuteta, on kuolinpesän nimissä harjoitettu luvanvarainen toiminta lopetettava määräajan päättyessä ja tällöin myös verotuksellisen jatkuvuuden mahdollistamat hyödyt saatetaan menettää. Asiaan liittyy aina myös huomattava määrä erilaisia vero-oikeudellisia kysymyksiä ja tästä syystä asiantuntija-avun käyttäminen ennen toimenpiteitä on yleensä erittäin suositeltavaa.
SKAL:n lakipalvelut avustaa jäsenyrityksiä myös kuolinpesän liikennelupiin, sukupolvenvaihdoksiin ja tarvittaviin yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa.
Lisätietoja:lakimies Sami Svinhufvud09 478 999
Näin hoidat kuolinpesän veroasiatSukupolvenvaihdos perintötilanteissa