Joulukuun alussa Helsingissä pidetyssä Tavaraliikenteen ajankohtaispäivässä julkaistu raportti avaa raskaan liikenteen merkitystä yhteiskunnalle sekä alan tulevaisuuden näkymiä.
RT Infra ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsäteollisuus ry:n, MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n, Suomen Huolinta- ja logistiikkaliitto ry:n, Suomen Tieyhdistys ry:n sekä Destia Oy:n tilaaman raportin toteuttivat diplomi-insinöörit Riku Huhta, Antti Heininen, Markus Pajarre sekä johtaja, professori Jorma Mäntynen Destian Strategisten liikennejärjestelmien yksiköstä.
Kattava katsaus kuljetusalaan
Raportin tarkoitus on tarjota kokonaiskuva ja tuoreita näkökulmia raskaan liikenteen merkityksestä Suomen menestykselle, avata toimialan keskeisiä muutosvoimia ja niiden vaikutuksia sekä esittää Suomen päättäjille, mitä toimia tarvitaan, jotta raskas liikenne palvelee jatkossakin Suomen menestystä.
- Monet tekijät, kuten kansallinen energia- ja teollisuuspolitiikka heijastuvat raskaaseen liikenteeseen. Alan suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi näitä on tarkasteltava erityisellä huolella, Huhta pohtii.
Hänen mukaansa tierahoituksen pysyvä nosto on välttämättömyys, minkä lisäksi hän peräänkuuluttaa investointien tekemisen mahdollistavaa pitkäjänteistä ja ennustettavaa energia- ja liikennepolitiikkaa. Huhta nostaa myös esiin Suomen toimintojen maantieteellisen eriytymisen.
- Sen vaikutukset on tunnistettava ja niihin on reagoitava. Väestö keskittyy, mutta raskaalla liikenteellä on tarpeita edelleen ympäri Suomen, jolloin jakeluinfra, tieverkko ja työvoima voivat tulla pullonkauloiksi, hän huomauttaa.
Raskaan liikenteen merkitys Suomelle
| Kansantaloudelle | Strategisesti |
| • Suomen BKT:sta tavaravientiä noin 25 % (72 mrd. €) | • Lähes kaikki toimialat ja Suomen ulkomaankauppa riippuvaista raskaasta liikenteestä |
| • Raskas liikenne kuljettaa arviolta 80 % satamien ja sisämaan välisestä tavaraliikenteestä | • Ilman raskasta liikennettä suurin osa sisämaan ja satamien välisestä liikenteestä pysähtyisi |
| • Alalla merkittävä vaikutus Suomen ulkomaankauppaan ja tätä kautta BKT:hen | • Alan välttämättömyys Suomen yhteiskunnalle tekee tiekuljetuksista huoltovarmuus-kriittisen toimialan |
Syytä huoleen
Tämänhetkisessä toimintaympäristössä Huhta näkee paljonkin huolenaiheita.
- Taukopaikkojen määrä ja laatu ovat myös tärkeä veto- ja pitovoimatekijä alalle. Siksi niitä on parannettava. Tieverkon heikko kunto ja alhainen standardi vaikuttavat raskaan liikenteen turvallisuuteen ja työoloihin.
Tehostettavaa olisi hänen mukaansa myös käyttövoimasiirtymän hallinnassa.
- Siirtymävaiheessa ei saa käydä niin, että uutta käyttövoimainfraa ei ole ja vanhan verkoston palvelutaso heikkenee liian nopeasti.
Suomi voi vaikuttaa raskaan liikenteen tulevaisuuden näkymiin, raportti muistuttaa. Reaktiivisen lähestymistavan - vailla pidemmän aikavälin strategiaa, mikä tulee johtamaan kilpailukyvyn heikentymiseen - sijaan tekijät peräänkuuluttavat maan kilpailukykyä vahvistavaa proaktiivisuutta, mikä edellyttää laajempien kehityskulkujen ymmärrystä sekä ennakoivaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa.
Tätä nykyä raskaasta liikenteestä puhuttaessa korostuu myös sen merkitys maan huoltovarmuudelle, minkä vuoksi sen toimintaedellytysten täytyy olla kunnossa. Mahdollisissa kriisitilanteissa se on joustavin vaihtoehto niin runsaan kalustonsa ja henkilöstönsä, laajimman ja hajautetun infrastruktuurinsa kuin tämän mahdollistamien vaihtoehtoisten reittien ansiosta, raportti muistuttaa.
Raskas liikenne
• kuljettaa noin 250 miljoonaa tonnia vuosittain eli 90 % Suomen kotimaan kuljetuksista.
• ajaa päivittäin lähes 5 miljoonaa kilometriä, mikä tarkoittaa lähes 120 kertaa maapallon ympäri.
• työllistää yhteensä 50 000 kuljettajaa ja yrittäjää sekä 100 000 logistiikka-alan työntekijää, mikä muodostaa 6 % Suomen työvoimasta.
_________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA:
Suomen raskas liikenne-raportti
Kuorma-autot ja perävaunut sekä tavarankuljetusmäärät Suomessa 2025
EU:ssa valmistellaan jättihanketta – SKAL vaatii miljardeja Suomelle
