Väylärahoitusta on saatavilla myös EU:sta

Uusien teiden, liittymien ja siltojen suunnitteluun sekä rakentamiseen on haettavissa rahoitusta syyskuuhun saakka. Kyseessä on EU:n CEF-rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden paketti, ja Suomella olisi hyvät perusteet saada paketista rahoitusta.

SKAL ja INFRA ry ovat korostaneet, että Suomi ehtii vielä terästäytymään rahoituksen hakemisessa. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on valtatiellä 4 ja kantatiellä 82 kohteita, jotka palvelisivat niin sotilaallista liikkuvuutta kuin teollisuuden kuljetuksia. Juuri tällaiset kaksoiskäyttöiset hankkeet ovat niitä, joihin EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus on tarkoitettu.

SKAL muistuttaa, että uusien siltojen rakentaminen on lähivuosikymmenten aikana välttämätöntä, sillä raskasta kalustoa on voitava liikennöidä turvallisesti ja pitkäjänteisesti. Raskas liikenne – mukaan lukien maanpuolustuskalusto – tarvitsevat riittävän leveän ja hyväkuntoisen tiestön ja sujuvan yhteyden Norjaan.

Puutteellinen talvihoito aiheuttaa onnettomuuksia ja hidastaa toimituksia

Juhannus on nyt juhlittu ja kesälomien jälkeen alkaa jälleen valmistautuminen teiden talvihoitoon.

Vuodenvaihteessa SKALiin tuli poikkeuksellisen paljon viestejä siitä, että tiestön talvihoito on epäonnistunut.

Ne ovat aiheuttaneet onnettomuuksia ja hidastaneet toimituksia. Sama viesti nousi esille SKAL Kuljetusbarometristä 1/23, johon vastasi 641 yrittäjää. Peräti 54 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.

Kuvassa esitellään Väylävirastolta saatua tietoa tietyypeistä ja talvihoitoluokista sekä teiden liikenteen määrästä, niiden saamasta rahoituksesta ja osuudesta koko tieverkostossa.

SKAL vaatii, että ensi talvena maanteiden talvihoidon on oltava kunnossa. Erityisesti pääteillä tiehoidon laatutason tulisi olla sama vuorokaudenajasta riippumatta.

– Monia kuljetuksia ei ole mahdollista siirtää päiväsaikaan, sillä esimerkiksi kauppoihin tuoreet tuotteet tulee saada aamuksi myyntiin, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

On selvää, että joskus olosuhteet ovat suorastaan mahdottomia ja yksinkertaisesti kalusto ei riitä. Haasteita on kuitenkin myös paljon. Kalusto on yhä suurempaa ja se asettaa talvihoidolle lisävaatimuksia. Myös korjausvelkaa on kertynyt. Huonosti hoidettu tiestö lisää myös energiankulutusta ja samalla päästöjä.

– Esimerkiksi sohjokerros tiellä näkyy välittömästi raskaan ajoneuvon polttoaineen kulutuksen kasvuna, sanoo Kujala.

SKAL ehdottaa ratkaisuksi:

  • Riittävää rahoitusta
  • Julkisten hankintojen kehittäminen
  • Riittävä ja tasalaatuinen valvonta
  • Ennakointiin panostaminen

Tavoitteena tulee olla, ettei asetettua laatutasoa aliteta missään oloissa. Suomessa pitää voida luottaa siihen, että tiet ovat kunnossa tasalaatuisesti. Huonon kunnossapidon seuraukset näkyvät kuljetusyrityksille, mutta myös tilaajalle ja elinkeinoelämälle sekä kaikille tienkäyttäjille.

SKAL julkaisi kesäkuun liittokokouksessa raportin maanteiden talvihoidon haasteista. Ohjelma on luettavissa SKALin verkkosivuilla: skal.fi/ohjelmajulkaisut.