Talvi on ruuhka-aikaa Väylävirastossa maanteiden hoidossa. Noin 50–60 prosenttia maanteiden hoitourakoista on talvihoitoa, kertoo Väyläviraston maanteiden kunnossapidosta vastaava asiantuntija Jarkko Pirinen. Valmistautuminen alkaa jo syyskuun puolessa välissä ja talvihoito loppuu toukokuussa. Tarvittaessa myöhempäänkin, jos talvi jatkuu poikkeuksellisesti.
Kirjoittaja: Anna Yli-Saunamäki
Kuljetusyrittäjä 6/2022
–Syksyllä laitetaan kalustot valmiiksi ja suunnitellaan reitit. Suola- ja hiekkavarastot täytetään valmiiksi. Aurausviitat on laitettu paikoilleen ja keliä aletaan seuranta ympäri vuorokauden. Jokaisella hoitourakalla on mitoitettu kalusto talvikelejä varten, Pirinen kertoo.
Väylävirasto määrittelee maanteiden kunnossapidon tavoitetason. Palvelutason toteutumisesta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset, jotka tilaavat teiden kunnossapidon urakoitsijoilta kilpailutuksen kautta.
– Teiden hoitoluokka ja vilkkaus vaikuttaa siihen, ylläpidetäänkö sitä hiekoittamalla vai suolaamalla. Suola on pääasiallinen liukkaantorjuntamenetelmä, jota käytetään ruuhkaisilla teillä. Suolalla saadaan parempi kitka, mutta se tarvitsee riittävästi liikennettä, jotta se leviää tiellä. Hiekkaa käytetään vähempiruuhkaisilla teillä. Jos on paljon liikennettä, hiekka siirtyy tieltä reunoille. Pääteillä pitäisi siis tehdä hiekoitusta paljon useammin.
Sääoloja seurataan tiiviisti
Pirisen mukaan on tärkeää tietää, paljonko kullekin reitille eri toimenpiteillä menee aikaa. Urakoitsijat seuraavat jatkuvasti sää- ja kelitietoja sekä ennusteita, millaiseksi olosuhteiden odotetaan muuttuvan. Jos luvassa on liukkaaksi muuttuvaa keliä, aloitetaan toimenpiteet jo hyvissä ajoin ennakoiden.
–Jos esimerkiksi sääennusteet eivät pidäkään paikkaansa, eivät urakoitsijat ole välttämättä ole ehtineet reagoida muuttuviin oloihin. Suunnitelmia pitääkin tuolloin muuttaa ns. lennosta, Pirinen sanoo.
–Joskus ihmisiä harmittaa, että teitä ei ole aurattu tai hiekoitettu sillä hetkellä, kun he ovat liikkeellä. Voi kuitenkin olla, että työt ovat käynnissä reitin toiselta puolelta. On käytännössä mahdotonta saada työt tehtyä jatkuvasti joka paikassa yhtä aikaa, hän jatkaa.
Talvikunnossapidon valvontavelvoite on ELY-keskuksilla. ELY-keskuksilla on käytössä kilpailutetun valvontakonsultin lisäksi teknistä valvontaa, jolla voidaan seurata muun muassa kitkaa.
Poikkeusoloihin on varauduttu
Talvisin autoilijoita haastaa myös yllättävät tilanteet, kuten lumipyräkät ja musta jää. Poikkeustilanteisiin on varattu varakalustoa. Talviolosuhteista myös tiedotetaan aktiivisesti eri medioissa. Pirisen mukaan Suomessa suljetaan teitä harvemmin kunnossapidon takia kuin ulkomailla.
Pirinen kuitenkin muistuttaa, että onnettomuudet eivät yleensä johdu talviolosuhteista. Ne johtuvat yleensä siitä, että kuljettajat eivät ota sääoloja huomioon.
–Ajonopeudet on syytä suhteuttaa ajokeliin. Jos aura ei ole vielä tullut, kannattaa katsoa, miten tiellä kannattaa ajaa. Kannustamme myös ajokaluston hyvään kuntoon – esimerkiksi siihen, että talvirenkaat ovat riittävän hyvässä kunnossa.
Tärkeimmäksi hän nostaa kuitenkin asenteen.
–Huomioidaan myös muut autoilijat. Toinen ei välttämättä ole hyvä kuski, vaikka itse olisi. On hyvä varautua siihen, että joskus saattaa tapahtua jotain äkillistä.
–Jos saan toivoa, kannattaa matkan tekoon varata myös riittävästi aikaa ja ajetaan liikenteessä ammattimaisesti, Pirinen päättää.