Huhtikuussa vuonna 2023 EU:ssa hyväksyttiin polttoainejakelua koskeva päästökauppa. Se on vietävä kansalliseen lainsäädäntöön kesällä 2024. TEMin laatima arviomuistio asiasta oli lausunnolla tammikuun alussa 2024.
Fossiilisen polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa on uusi erillinen järjestelmä, joka ei ole sidottu nykyiseen, yleiseen päästökauppaan. Järjestelmästä käytetään lyhennettä ETS2. Päästökauppa käynnistyy vuonna 2027 tai sen käyttöönottoa voidaan viivästyttää vuoteen 2031 Opt-out menettelyllä.
Vaikka päästökauppaan ei mentäisi vielä vuonna 2027, pitää päästökauppajärjestelmä silti rakentaa, maksaa perustettavaan sosiaaliseen ilmastorahastoon sekä käyttää päästökauppaa vastaava rahamäärä päästövähennystoimiin. Sosiaalisesta ilmastorahastosta saa myös rahaa päästöjä vähentäviin toimiin, mutta sieltä saadaan vähemmän kuin maksetaan. EU:n valmisteluvaiheessa SKAL vastusti päästökauppaa ja ilmastorahastoa.
On vaikea antaa kovin yksinkertaista näkemystä, miten päästökauppa tulisi kirjata kansalliseen lainsäädäntöön siten, että sen myötä turvattaisiin Suomen logistinen kilpailukyky. Yksi syy on, että koko päästökauppa vaihtoehtoineen ja tulkintoineen on hyvin monimutkainen.
Kansallisessa päätöksenteossa on merkittävää liikkumavaraa, jotka koskevat käytännön toteutusta, soveltamisalaa, hinnoittelun käynnistämistä ja mahdollisia hyvityksiä. Näillä vaihtoehdoilla on merkitystä siihen, miten polttoainejakelun päästökauppa lopulta oikeasti vaikuttaa liikenteeseen ja kuljetuksiin. Iso merkitys on myös sillä, miten muussa lainsäädännössä kompensoidaan kohonneita kustannuksia.
Arviomuistiossa on käytetty hiilelle 50 euron tonnihintaa vuodelle 2030, mikä lienee oikealla tasolla. Tämän perusteella on arvioitu bensiinin sekoitehinnan nousevan 16 senttiä litralta ja dieselin sekoitehinnan 11 senttiä litralta vuonna 2030. Tämä nostaa kuorma-autoliikenteen kustannuksia yli 130 miljoonaa euroa vuodessa. Korkeammilla päästöoikeuden hinnoilla myös kustannukset kasvaisivat.
SKALin näkökulma: päästökaupan kansallisen ratkaisun kolme ydinasiaa
- Kun Suomi ottaa EU:n päästökaupan ETS2 hinnoittelun käyttöön, joko vuonna 2027 tai 2031, tulee siitä aiheutuva tieliikenteelle tuleva lisäkustannus kompensoida täysimääräisesti ammattiliikenteelle. Jos yllä mainittua kompensaatiota ei saada, tulee Suomen valita Opt-out ja ottaa päästökauppa käyttöön vasta vuonna 2031.
- Ammattidiesel on paras vaihtoehto kompensointiin ammattiliikenteelle. Ennen päätöstä ETS2:sen käyttöönotosta tulee selvittää päästökaupan ja Opt-outin vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen logistiselle kilpailukyvylle arviomuistiota paremmin.
- On vaikutettava siihen, että päästökaupasta ja sosiaalirahastosta tulevasta rahasta merkittävä osa käytetään toimiin, joilla vähennetään liikenteen ja erityisesti raskaan tieliikenteen päästöjä. Näitä ovat energiatehokkuutta parantavien toimien tukeminen sekä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja vaihtoehtoisia käyttövoimia tukevat hankkeet teknologianeutraalisti.
SKAL näkee, että ammattidiesel on valmisteltava heti, jotta se on valmiina, kun päästökauppa alkaa. Muuten logistinen kilpailukykymme heikkenee. Koko SKALin lausuntoon voi tutustua SKALin verkkosivuilta.
Toimiva logistiikka, toimivat sisämarkkinat
SKAL julkaisi 18.1.2024 logistiikka-alan EU-ohjelman. Ohjelma listaa toimia, joilla turvataan Suomen kilpailukyky ja vahvistetaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä.
EU-lainsäädännössä on huomioitava vahvemmin Suomen kilpailukyky ja päästövähennysten kustannustehokkuus. Esimerkiksi nykyinen energiatehokas kuljetuskalusto on sallittava jatkossakin sekä Suomen kansallisessa että Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Myös päästökaupan kustannukset on kompensoitava ammattiliikenteelle.
Tutustu ohjelmaan