Tämä edellyttää työntekijöiltä yhä enemmän osaamista ja hallintaa työn eri osa-alueilta. Ajamisen ohessa työ vaatii erilaista laitehallintaa ja teknistä osaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Logistiikka- ja kuljetusalalla kasvavat myös tehokkuuden vaatimukset, mikä näkyy kiireenä ja pitkinä työpäivinä. Epäsäännöllinen työaika ja yötyö lisäävät työntekijän kuormitusta. Tästä voi seurata työntekijälle terveydellisiä haasteita, jotka ilmenevät vireystilan laskuna ja tarkkaavaisuusongelmina sekä yleisenä fyysisenä ja psyykkisenä kuormituksena. Vuorotyö lisää myös sydän- ja verenkiertosairauksien riskiä sekä onnettomuus- ja tapaturmariskiä.
Johtamisen merkitys
Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja elämänhallintaa. Hyvällä johtamisella on siinä suuri merkitys. Organisaatiossa, jossa johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettu, työntekijät kokevat työn tekemisen mielekkääksi ja sitoutuvat organisaation toimintaan. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa, jotka tuovat haasteita kuljetus ja logistiikka-alalla työskentelevien työntekijöiden hyvinvoinnille ja työssäjaksamiselle. Tämän vuoksi työhyvinvoinnin johtamisen tueksi ja kehittämiseen tarvitaan tulevaisuudessa menetelmiä ja keinoja, joilla ammattikuljettajat pysyvät motivoituneina ja hyvinvoivina vaativassa työssään.
Työhyvinvointisuunnitelma kyselyn pohjalta
Ylemmän ammattikorkeakoulun lopputyönä tehdyssä kehittämistyössä tehtiin työhyvinvointisuunnitelma kuljetus ja logistiikka-alan pienyritykselle. Yrityksessä on kuusi autoa tavaraliikenteessä ja kehittämistyön tekohetkellä yrityksessä oli kuusi kuljettajaa. Tällä hetkellä yritys työllistää kahdeksan kuljettajaa.
Suunnitelman pohjaksi työssä selvitettiin kyselyllä työntekijöiden työssäjaksamista ja työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Kyselyn avulla haettiin myös vastauksia työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen. Työntekijöiden työhön kuului muun muassa sopimuskunnan ruokakuljetuksia, tavaroiden jakelukuljetuksia, elintarvikekuljetuksia ja lääkkeiden ja laboratorionäytteiden kuljetuksia. Työntekijöiltä edellytettiin monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, laitehallintaa sekä hyvää ja palveluhenkistä asennetta, koska työ oli pääasiassa asiakaspalvelutyötä.
Kyselyn tuloksista nousi esille kehittämistä vaativiksi osa-alueiksi palautteen antaminen työntekijöille, viestintä ja tiedonkulku, fyysisen ja psyykkisen työkyvyn ylläpito, työterveyshuollon palvelut, työvälineet ja perhe-elämän yhteensovittamisen ylläpito. Saatuja palautteita käytettiin lähtökohtana yrityksen työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiselle ja työhyvinvointisuunnitelman laatimiselle. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa päivittäistä johtamistyötä, mikä edellyttää, että yrityksessä tai organisaatiossa on laadittu suunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet ja toimet päämäärien saavuttamiseksi. Suunnitelma kuvaa myös organisaation työhyvinvoinnin nykytilaa sekä sitä, millaista työhyvinvoinnin tasoa halutaan tulevaisuudessa.
Työhyvinvointisuunnitelma otettiin kehittämiskohteena olleessa yrityksessä käyttöön marraskuussa 2021. Kyselyssä esille noussut työterveyshuollon palveluiden kehittämisen ja niistä tiedottamisen myötä yrityksessä laajennettiin työterveyshuollon palveluita. Tämän lisäksi yrityksessä otettiin käyttöön hyvinvointietuna ePassi. ePassi on nykyaikainen mobiilietu, joka on vaihtoehto liikuntaseteleille, kulttuuriseteleille sekä maksukorteille. Kulttuuri- ja liikuntaetu on verovapaa työsuhde-etu, jonka työnantaja voi tarjota työntekijöilleen. Näiden etuuksien tavoitteena on tukea yrityksen työntekijöiden kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja terveyttä. Yrityksen näkökulmasta työhyvinvointipalvelujen edistäminen lisää työntekijöiden työssäjaksamista, sitoutuneisuutta ja työntekemisen tuloksellisuutta. Tämän lisäksi ne toimivat rekrytointivalttina pienyrittäjälle alalla, jossa ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus on välillä haasteellista.
Esimiehen rooli on merkittävä
Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta esimiehen rooli nähdään merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin tukijana. Pienen yrityksen etuja on, että esimies tuntee hyvin työntekijänsä ja pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Myös esimiehen tavoitettavuus ja ammatillinen tuki haasteellisissa työtilanteissa nähdään työhyvinvointia tukevana menetelmänä. Johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta yrityksen esimiehen läsnäolo ja ymmärrys siitä, millaista työtä kukin työntekijä tekee, ovat luottamusta ja arvostusta herättäviä asioita työyhteisössä. Tämä kokonaisuus tukee työntekijöiden työssäjaksamista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Työhyvinvointi on merkittävä asia, johon johtamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota. Sen tarkoitus on näkyä käytännön tasolla niin, että työntekijät hyötyvät tästä parhaalla mahdollisella tavalla ja voivat hyvin omassa työtehtävässään. Kuljetus ja logistiikka-alalla tarvitaan ihmistä työntekemiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tästä syystä on tärkeää ylläpitää ja edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Hyvinvoivat työntekijät sitoutuvat yrityksen toimintaan ja ovat olennainen osa yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvointiin panostaminen on aina kannattava investointi niin yrityksen kuin työntekijänkin näkökulmasta.
Lähde opinnäytetyö: Nykänen, Mervi 2021. Työhyvinvointisuunnitelma kuljetus ja logistiikka-alan työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (ylempi AMK). Savonia-ammattikorkeakoulu.
Pdf-julkaisu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201251652. 10.12.2021