Yllättävät liukkaat, sumu, lumipyry ja pöllyävä lumi ovat tavanomaisia ilmiöitä talvikeleillä, jotka ovat alkaneet eri puolilla maata. Viime talvena liikenne seisoi kokonaisen yön pohjoisessa pääkallokelillä. Tämän vuoden marraskuussa oli nelostie Kärsämäellä tunteja suljettuna usean raskaan ajoneuvon suistuttua tieltä – poliisia siteeraten – erittäin liukkaalla ajokelillä. Ammattiliikenteelle suistumiset, seisokit ja kiertoreitit maksavat liikaa niin inhimillisestä kuin eurojenkin näkökulmasta. Tienhoidon ennakointi on saatava toimivammaksi, vaatii kuljetusalan edunvalvoja SKAL.
Talvikunnossapidolla on suuri merkitys liikennejärjestelmän toimivuudelle ja elinkeinoelämän kuljetuksille koko maassa. Talvihoidon haasteissa on osittain kyse rahoituksesta, mutta myös puutteista hoidon toimenpiteissä ja valvonnan prosesseissa, arvioi SKAL, joka selvitti talvihoidon aliurakoitsijoiden kokemuksia viime talvena.
– Puutteellinen talvihoito aiheuttaa ongelmia liikenteen turvallisuudelle, toimivuudelle ja aikatauluille. Laatu ei saisi pettää haastavillakaan keleillä. Jos mitään ei kuulu, asiat ovat hyvin, mutta nyt kuuluu taas liikaa, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.
Maanteiden talvihoidossa esimerkiksi liukkauden torjunnan menetelmät vaihtelevat lämpötilan, kosteuden ja lumentulon mukaan. Ilmastonmuutoksen tuomat nopeat säävaihtelut ovat vaikeuttaneet onnistumista entisestään. Digitalisaatio helpottaa keliseurantaa, mutta se ei vähennä paikan päällä tehtävän havainnoinnin ja tienkäyttäjien palautteeseen reagoimisen tärkeyttä.
– Saamme valitettavasti toistuvasti palautetta jäsenyrittäjiltä liian haastavista tieolosuhteista. Samalla kerrotaan, että tienkäyttäjän linjaan soittaminen ei auta mitään. Me muistutamme jäsenviestinnässämme jatkuvasti linjan käytön tärkeydestä ja ohjaamme sinne, mutta tämä on se, mitä kuulemme. Oli miten oli, tien päältä tulevaan palautteeseen pitää suhtautua vakavasti, pohtii toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Ilmastonmuutos haastaa tienpitäjää. Talvihoitoa on kehitettävä ennakoivampaan suuntaan ja laatutasoa valvottava aiempaa tarkemmin. Ennakoinnilla on merkittävä rooli etenkin haastavimmissa oloissa, kuten yöllä ja aamulla syntyvissä äkkiliukkaissa.
Noin puolella talvihoidon aliurakoitsijoista mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon kelin muuttuessa
SKAL teki kyselyn talvihoidosta keväällä 2025. Kyselyn tarkoituksena oli tavoittaa aliurakoitsijana tienhoitoa tekeviä yrittäjiä. Kysely lähetettiin 54 urakoitsijalle ja vastauksia saatiin 25.
Valtaosalla vastaajista (68 %) hoitotoimiin lähteminen tapahtuu alueurakoitsijan erillisellä käskyllä ja yhdellä viidesosalla lähteminen tapahtuu omatoimisesti. Lopuissa 12 %:ssa lähtemiseen vaikutti Kelikeskus tai edellä mainittujen yhdistelmä. Työtehtävän aikana kelin muuttuessa toimenpiteitä voi muuttaa omatoimisesti lähes puolessa (48 %) tapauksista.
Laatupoikkeamien havainnointitapa jakaantui tasaisesti vastaajien hoitamalla tiestöllä. Poikkeamien havainnot tehtiin omavalvonnalla 12 prosentissa vastauksista, alueurakoitsijan valvonnalla 28 prosentissa tapauksista, konsultin valvonta 24 prosentissa, ELY-keskuksen valvonta 20 prosentissa ja lopuissa 20 prosentissa yhdistelmä edellisistä. Laatupoikkeamat on sanktioitu puolessa vastaajien sopimuksista.
Sanallisessa palautteessa vastaajat kommentoivat valvontaa kriittisesti, 14 vastaajaa antoi negatiivisia kommentteja, 3 neutraalia ja 1 positiivisia kommentteja.
Riittävällä valvonnalla taataan laatutason toteutuminen. Lisää SKALin talvihoitonäkemyksistä löytyy täältä.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 3 600 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
