SKAL hallitusneuvotteluihin: Suomen on korkea aika panostaa tiestöön

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry liittokokouksen julkilausuma 
Liittokokous on kuljetusyritysten etujärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ylin päättävä elin. Järjestyksessään 67. liittokokous Rovaniemellä 10.6. toteaa julkilausumassaan, että Suomen on korkea aika panostaa tiestön kuntoon. Säätytalon hallitusneuvottelijoille lähtee voimakas viesti rahoituksen nostamisen välttämättömyydestä.

Tieliikenne vastaa noin 90 prosentista Suomessa kuljetetuista tavaratonneista. Sujuvat kuljetusketjut vaativat kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa, ja muuttunut geopoliittinen asema asettaa uusia vaatimuksia saavutettavuudellemme. Viime vuosina tieliikenteen rooli kuljetusmuotojen välisessä työnjaossa on kasvanut entisestään. 

Monesti kuulee väitettävän, että digitalisaatio ja kehittyvät liikkumismuodot sekä uudet käyttövoimat vähentäisivät tieliikenteen merkitystä. Se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, uudet käyttövoimat kuten vety luovat uusia mahdollisuuksia raskaalle liikenteelle tiestöllä. Digitalisaation avulla voidaan hallita entistä monimutkaisempia logistiikkaketjuja sujuvasti, mutta tavaroiden liikuttaminen tapahtuu edelleen tieverkolla. 

SKALin liittokokous korostaa, että tieverkon vahvistaminen on Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Myös alempiasteisen tieverkon kunnosta tulee huolehtia valtakunnallisesti. 

Tien hyvä pintakunto on taloudellisen liikenteen edellytys. Tiestön kehittämisellä on saavutettavissa merkittäviä liikenteen päästövähennyksiä. Lisäksi tieverkon parantamisella on vaikutusta matka-aikaan, mikä on tärkeää kuljetusten suunnittelun ja resurssien käytön optimoinnin kannalta. Raskaan liikenteen liikennesuorite on suuri, koska operointialueena on koko Suomi, ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. 

Liittokokous vaatii, että resursseja on lisättävä niin perustienpitoon kuin tiestön kehittämiseenkin. Huonokuntoiset tiet on laitettava kuntoon pikaisesti. 

Kunnossapito on ratkaisevan tärkeä osa-alue kuorma-autoliikenteen energiankulutuksen vähentämisessä. Talvikunnossapidon laatutekijät ovat tärkeitä Suomessa ja niiden pitäisi olla tasalaatuisia kaikkina vuorokauden aikoina urakointialueista riippumatta. Talviolosuhteet lisäävät polttoaineenkulutusta verrattuna keskiarvokulutukseen, sohjoiset ajo-olosuhteet eniten. Tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan. Kunnossapidon ajoituksella voidaan vähentää lumipyryn aiheuttamaa energian lisäkulutusta. Sohjon poisto on ensiarvoisen tärkeää, koska sohjoinen tie kasvattaa eniten energiankulutusta ja heikentää liikenneturvallisuutta. 

Teiden kunnossapidon taso vaikuttaa polttoaineenkulutuksen lisäksi tien rakenteelliseen kuntoon. Tieverkon korjausvelkaa oli kiihtyneen inflaation myötä vuoden 2022 lopussa jo 2,3 miljardia euroa. Tämä kehitys on tärkeää saada käännetyksi, mikäli halutaan edistää liikenteen päästövähennyksiä, liikenneturvallisuudesta puhumattakaan. 

SKALin liittokokouksen mielestä talvikunnossapidon lähtökynnys on pidettävä riittävän matalalla ja tiestön oltava ilman poikkeuksia koko ajan hoitoluokkansa mukaisessa kunnossa. Tämä pitää varmistaa myös riittävällä valvonnalla. 

Kuljetusyrittäjät: kansallisomaisuudesta huolehdittava

SKALin liittokokous korostaa, että Suomen tiestön rapistuminen on jokaisen kuljetusammattilaisen havaittavissa kautta maan. Hoitamaton tiestö vaarantaa turvallisuuden, aiheuttaa päästöjä ja vaurioittaa kuljetuskalustoa sekä rajoittaa kuljetusreittejä. Ongelmista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävät. Tiestön korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi vuosittain 4 000 tiekilometrin päällystämistä. Tällä hetkellä päällystetään alle puolet tarpeesta.  

Tästäkin syystä SKAL yhdessä Suomen Tieyhdistyksen kanssa käynnisti Tievetoomuksen, jonka allekirjoitti yli 1 000 toimijaa tiestön puolesta. Vetoomus luovutettiin hallitusneuvottelijoille toukokuun alussa (tiedote). 

Tieverkon rahoituksen tärkeydestä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys. Puolueet ovat sitoutuneet Liikenne 12 -suunnitelmaan, mutta sen rahoitus on riittämätön.  

SKAL korostaa, että mikäli Suomen teiden rapistuminen estetään ja sitä voidaan pitkäjänteisesti kehittää, rahoitusta olisi korotettava seuraavasti:     

  • 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.    
  • 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
  • 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.    

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on huomioitava vahvemmin myös tavaraliikenne, sillä tavaraliikenteen osalta tieliikenteelle ei ole korvaavia kulkumuotoja.  SKAL pitää tärkeänä, että tieverkon kehittämisessä huomioidaan erityisesti digitalisaation, päästöjen vähentämisen ja uusien käyttövoimien tarpeet mm. energian jakeluverkostoa kehittämällä. 

Liittokokous lähettää terveiset Säätytalolle ja edellyttää hallitusneuvottelijoilta selkeää linjausta tierahoituksen kasvattamiseksi. 

Ratkaisuja kilpailukykyisempään logistiikkaan
Suomi liikenteessä – ja liikkeessä
Kuljetus- ja logistiikka-alan tavoiteohjelma 2023-2027  

Maanteiden talvihoidon haasteet

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 000 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry 

Lisätietoja

Jani Ylälehto

SKALin puheenjohtaja

+358 400 922 636

jani.ylalehto@skal.fi

Jari Välikangas

1. varapuheenjohtaja, SKAL ry | 2. varapuheenjohtaja, SKAL Suoritealat ry

+358 50 4520 250

jari.valikangas@skal.fi

Jani Salmela

2. varapuheenjohtaja

+358 500 265 503

jani.salmela@skal.fi

Anssi Kujala

Toimitusjohtaja

+358 9 478 999+358 400 567 925

anssi.kujala@skal.fi