Lausuntopyyntö TRAFICOM/621106/03.04.03.00/2023
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista.
Luonnos kumoaisi nykyisen määräyksen ja korvaisi sen uudella vastaavan nimisellä määräyksellä. Uuden määräyksen on tarkoitus ottaa huomioon erikoiskuljetusajoneuvojen tekniikan kehityksen aiheuttamia muutoksia.
Myös varoitusautojen ja EKL-autojen vaatimuksia sekä erikoiskuljetusten suorittamista koskevia määräyksiä on tarkoitus päivittää.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
SKAL pitää uusittuun määräysluonnokseen sisältyviä muutosehdotuksia pääsääntöisesti hyvinä ja kannatettavina. SKAL tekee kuitenkin lisäys- ja muutosesityksiä joihinkin luonnoksen ehdotuksiin.
1. Soveltamisala
Määräyksessä ei aiemmin ole ollut erillistä kohtaa sen soveltamisalasta. Määräystä sovellettaisiin erikoiskuljetusajoneuvojen kansallisessa piensarjatyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä sekä rekisteröinti-, kytkentä- ja muutoskatsastuksessa. Määräystä on tarkoitus soveltaa myös tieliikennelaissa tarkoitetun erikoiskuljetusluvan myöntämisessä ja erikoiskuljetuksen suorittamisessa.
SKAL esittää, että määräyksen soveltamisalaan lisätään myös muissa valtioissa rekisteröidyt ajoneuvot. Tämä yhdenmukaistaa kilpailua ja helpottaa valvovien viranomaisten työtä.
1. Soveltamisala
– – – –
”Määräystä sovelletaan myös tieliikennelaissa tarkoitetun erikoiskuljetusluvan myöntämisessä ja erikoiskuljetuksen suorittamisessa.”
->
”Määräystä sovelletaan myös tieliikennelaissa tarkoitetun erikoiskuljetusluvan myöntämisessä ja erikoiskuljetuksen suorittamisessa ajoneuvon rekisteröintivaltiosta riippumatta.”
6.3.1 EKL-auton väri
EKL-auton keltaista pääväriä koskevaa vaatimusta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että sillä tarkoitetaan auton koko korin pinta-alasta vähintään puolta. SKAL esittää kohtaa muutettavaksi siten, että EKL- auton väriksi tulisi keltainen vaadittavia varoitusmerkintöjä lukuun ottamatta. Joka puolelta keltainen EKL- auto näkyy liikenteenohjaustehtävissä joka suunnasta ja tuo turvaa liikenteenohjaustehtävää suorittavalle liikenteenohjaajalle.
6.3.1 EKL-auton väri
”EKL-auton on täytettävä 6.1 kohdan mukaiset vaatimukset. Auton korin ulkopinnan väristä vähintään puolet on oltava opastekeltaista (RAL-värikoodi 1003), kullankeltaista (RAL-värikoodi 1004), liikennekeltaista (RAL-värikoodi 1023) tai näitä lähinnä vastaavaa keltaista väriä”.
->
”EKL-auton on täytettävä 6.1 kohdan mukaiset vaatimukset. Auton korin ulkopinnan värin on oltava opastekeltaista (RAL-värikoodi 1003), kullankeltaista (RAL-värikoodi 1004), liikennekeltaista (RAL-värikoodi 1023) tai näitä lähinnä vastaavaa keltaista väriä, lukuun ottamatta vaadittavia varoitusmerkintöjä”
7.2 Varoitusauton käyttäminen erikoiskuljetuksissa
SKAL esittää, että määräyksen kohdan 7.2 1) kohtaan lisätään täsmennyksen vuoksi sana ”taaksepäin”, jotta ei tulisi tulkintaa, jossa alettaisiin mitata etäisyyttä takimmaisesta akselista eteenpäin.
7.2 Varoitusauton käyttäminen erikoiskuljetuksissa
Erikoiskuljetuksessa on käytettävä varoitusautoa, jos:
1) pituussuuntainen etäisyys ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takimmaisesta akselista ajoneuvon tai kuorman takimmaiseen kohtaan on yli 6,00 metriä, ja ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ei kuormattuna täytä 3.3.4 kohdassa tarkoitettuja kääntyvyysvaatimuksia
->
1) pituussuuntainen etäisyys ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takimmaisesta akselista taaksepäin ajoneuvon tai kuorman takimmaiseen kohtaan on yli 6,00 metriä, ja ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ei kuormattuna täytä 3.3.4 kohdassa tarkoitettuja kääntyvyysvaatimuksia
Uuden 9 kohdan mukaan muuta varoitusautoa kuin EKL-autoa saa käyttää aina silloin, jos kuljetuksessa ylitetään pelkkä korkeus. Lisäksi uudessa 9 kohdassa määrätään, että pelkän korkeuden ylittämisen vuoksi varoitusautoa ei vaadita lainkaan, jos kuljetukselle on erikoiskuljetusluvassa määritelty reitti, ja kuljetuksen suorittaja on varmistanut, että varoitusauton käyttäminen tien yläpuolisten rakenteiden, kuten siltojen alikulkujen mittaamiseksi on tarpeetonta. Perustelumuistiossa todetaan, että pelkän korkeuden ylittämisen vuoksi varoitusauto on tarpeen vain korkeuksien mittaamiseksi, mutta jos kuljetus ajetaan reitillä, jolla kuljetus mahtuu kulkemaan korkeuden puolesta ongelmitta, on turha vaatia kuljetuksessa varoitusauton käyttämistä.
SKAL toteaa, että yleisin onnettomuustyppi erikoiskuljetuksissa on yläpuoliseen esteeseen törmääminen.
SKAL kannattaa mahdollisuutta siihen, että varoitusauton voi tietyissä tilanteissa jättää pois, mutta edellyttää näissä tapauksissa sitä, että ELY-keskus myöstää vapautuksen varoitusauton käytöstä ja vapautus merkitään erikoiskuljetuslupaan
– – – – –
9) erikoiskuljetuksen korkeus on yli 5,00 metriä; varoitusautoa ei kuitenkaan vaadita silloin, jos kuljetus suoritetaan erikoiskuljetusluvassa määritellyllä reitillä, ja kuljetuksen suorittaja on varmistanut, että varoitusauto on tarpeeton tien yläpuolisten rakenteiden korkeuden mittaamiseksi.
->
9) erikoiskuljetuksen korkeus on yli 5,00 metriä; varoitusautoa ei kuitenkaan vaadita silloin, jos kuljetus suoritetaan erikoiskuljetusluvassa määritellyllä reitillä, ja kuljetuksen suorittaja on varmistanut, että varoitusauto on tarpeeton tien yläpuolisten rakenteiden korkeuden mittaamiseksi. Erikoiskuljetusluvan myöntänyt viranomainen myöntää vapautuksen varoitusauton käytöstä ja tämä merkitään erikoiskuljetuslupaan.
Varoitusjärjestelmät, sivututkien toiminta leveissä ajoneuvoissa
Ajoneuvon leveyden ollessa yli 2,6 metriä, tulisi erikoiskuljetusajoneuvosta vapauttaa sekä kuolleen kulman varoitusjärjestelmä (E-sääntö 151) että törmäysvaroitin edessä (E-sääntö 159). Näiden järjestelmien käyttöön liittyvät tutkat sijaitsevat ajoneuvon sivulla.
Tavanomaista leveämmässä ajoneuvossa tutkat jäävät päällirakenteen sisään, jolloin niiden näkökenttä on osittain peittynyt, eivätkä ne voi toimia suunnitellulla tavalla. Tyypillisesti nämä tutkat tarvitsevat esteettömän 180 asteen näkymän ajoneuvon sivulle. Sivututkia ei ole sallittua siirtää ajoneuvon leveyssuunnassa. Laitteet eivät voi tällöin toimia, mikäli päällirakenteen tai kuljetuksen leveys ylittää ajoneuvon leveyden.
Mikäli vapautuksia ei voida myöntää kategorisesti kaikille näille ajoneuvoille, voitaisiin myöntämisperusteena käyttää esimerkiksi sitä, jos turvajärjestelmää ei ole suunniteltu halutulle päällirakenneleveydelle ja valmistaja ei salli tutkien siirtoa eikä päällirakenteen tai sen osien sijoittamista tutkan näkemäalueelle.
Yksittäishyväksynnässä voitaisiin tukeutua asiassa esimerkiksi valmistajan antamaan päällirakentajaohjeistukseen tai valmistajan edustajan laatimaan todistukseen.
Mikäli ajoneuvolle ei ole vapautusta järjestelmistä esimerkiksi siksi, että ajoneuvoa käytetään myös muuhun kuin erikoiskuljetuksiin, on katsastuksen ja liikennevalvonnan kannalta tärkeää, että ajoneuvon rekisteritietoihin kirjataan tietoja järjestelmien toiminnasta. Kirjauksen muotoiluna voisi olla esimerkiksi se, että auton järjestelmät voivat antaa ilmoituksia, mikäli autoa käytetään erikoiskuljetuksessa tai ylileveässä kuljetuksessa. Tällöin katsastuksessa ja liikennevalvonnassa on helpompi huomioida järjestelmien mahdollisen toimimattomuuden syy-yhteys.
Määräyksen tulkinnan yhteydessä on hyvä varmistaa, että E-säännöissä ja puiteasetuksessa annetut poikkeukset tulkitaan vastaamaan Suomen ajoneuvokalustoa, mikäli näissä on pieniä eroavaisuuksia.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
SKAL Suoritealat ry
Jari Harju
toimitusjohtaja
