Huonokuntoisten päällysteiden määrä on lisääntynyt nopeasti. Sen on huomannut myös toukokuussa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajana aloittanut Simo Takalammi. Hän toivoo, että hallituksen tieinvestoinnit huomioidaan jo syksyn ensimmäisessä budjetissa.
Tänä kesänä teitä on päällystetty yhteensä 2 000 kilometriä. Määrä on vähäinen, sillä kasvanut korjausvelka edellyttää vähintään 4 000 kilometrin päällystämistä vuosittain.
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi kertoo, että määrä on ollut yhtä pieni viimeksi 60-luvulla.
- Samalla talvihoidon taso vaihtelee ja yöllä ajavat kärsivät siitä. Kun ammattiliikenne lähtee yövuoroon, ei voida tietää, missä kunnossa tiet ovat. Luonnon olosuhteista emme pääse eroon, hän luettelee.
Takalammin mukaan teiden kunto kuitenkin vaihtelee. Hän muistuttaa, että päätiet ovat mäkisiä, mutkaisia ja ohituspaikkoja on huonosti. Esimerkiksi päätiestö on kohtuullisessa kunnossa, mutta vähäliikenteinen verkko vetelee niin sanotusti jo viimeisiään.
-Valtateiden lisäksi merkittävä osa kuljetuksista kulkee myös vähäliikenteisellä tieverkolla, mikä on tärkeää muistaa. Alempi verkko on tärkeä kansantalouden kannalta, sillä kohtuullisen suuri osa liikennesuoritteesta ajetaan vähempiliikenteisellä verkolla, esimerkiksi puutavarakuljetukset. Niiden osalta olemme aallonharjalla sen suhteen, milloin kunto romahtaa ja tästä olen huolissani. Takalammi sanoo.
Ratkaisujakin on olemassa: tiestö tarvitsee lisää rahaa. Suomen Tieyhdistys ja SKAL käynnistivät eduskuntavaalien alla Tievetoomuksen, joka vetoaa päättäjiin sen puolesta, että tiestöstä ja korjausvelasta on huolehdittava.
Vetoomuksen haettiin aluksi sata allekirjoitusta. Lopulta vetoomuksen allekirjoitti yli tuhat yritystä ja järjestöä. Vetoomuksen allekirjoittaneet tahot edustavat laajasti yhteiskunnan eri sektoreita – apteekeista kuljetusyrityksiin ja koneurakoinnista rakennusteollisuuteen. Vetoomus luovutettiin keväällä eduskunnalle ja hallitusneuvottelijoille.
Takalammi kiittelee hallitusohjelman liikennemyönteisiä linjauksia, mutta on huolissaan siitä, onko tiestölle osoitettu rahoitus riittävä.
-On hyvä, että tieverkon korjaaminen nähdään investointina tulevaan. Hallitusohjelmassa olisi voitu kertoa selkeämmin, miten korjausvelan kimppuun käydään. Kuinka paljon 1,6 miljardin investointipaketista kohdistuu tiestölle ja nähdäänkö toimia jo syksyn ensimmäisessä budjetissa, Takalammi sanoo.
Pitkä tie liikenneaiheiden parissa
Tampereella asuva Takalammi on työskennellyt Suomen Tieyhdistyksellä noin viisi vuotta. Aluksi yksityistieasioista vastanneena johtajana ja toukokuusta alkaen toimitusjohtajana.
Lisäksi hän on toiminut infra-asioiden parissa MTK:ssa ja Pohjois-Savon ELY-keskuksessa sekä opiskeluaikana myös kuljettajana. Koulutukseltaan hän on lakimies Turun yliopistosta.
Liikenneaiheiden parissa on siis takanaan jo pitkä tie.
-Tiet ovat jotain konkreettista, jotka vaikuttavat kaikkien elämään. Tiestön kunto on investointi maan tulevaisuuteen, ja sen parantaminen hyödyttää kaikkia suomalaisia, hän päättää.