Suomen talous yskii ja viennin näkymät ovat sumeat. Epävarmat näkyvät heijastuvat myös suhdanneherkkään kuljetusalaan. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kuitenkin uskoo, että suurin epävarmuus on jo ohi. Kun luottamus talouteen kasvaa, kiihtyvät myös yritysten investoinnit ja ihmisten ostovoima.
Finnvera auttaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Se tarjoaa takauksia, lainoja vientitakuita sekä suuremmille yrityksille että pk-sektorille. Kuljetusyrityksille tyypillisimpiä palveluita ovat muun muassa omistajanvaihdosten rahoitus ja investointeihin liittyvän käyttöpääoman takaaminen.
Pääekonomisti Mauri Kotamäki kertoo, että suuri osa yrityksistä käyttää jossain vaiheessa Finnveran palveluita. Tällä hetkellä sillä on noin 24 000 asiakasta.
Kun yritykset haluavat kansainvälistyä, kannattaa yleensä kartoittaa rahoitukselliset tarpeet. Yritykset eivät aina tunne vientiin liittyvää rahoituksen kokonaisuutta ja mielellään kerromme palveluistamme. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi rahoitus ostajalle, mikä voi olla kilpailuetu. Toinen konkreettinen esimerkki on valmistusaikainen rahoitus, Kotamäki sanoo.
- Yleensä yritys ottaa ensiksi yhteyttä pankkiinsa ja pankin kautta Finnveraan. Suurin osa asiakkaista toimii kotimaan markkinoilla, erityisesti pk-sektorilla. Suuryrityspuolella on vuosittain joitain satoja asiakkaita, esimerkiksi Suomen suurimmat vientiyritykset.
Jos kuljetusyritys etsii rahoitusratkaisuja, kannattaa Kotamäen mukaan olla ensiksi yhteydessä pankkiin. Sieltä pyyntöjä voidaan tarvittaessa välittää myös Finnveralle.
Kuljetusyrityksiä ei Finnveran kansainvälistymispuolella tällä hetkellä juurikaan näy. Kotamäki arvioi sen johtuvan siitä, että markkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Toisaalta kansainvälinen markkina saattaa olla myös haastava, sillä kilpailua on jo jonkin verran olemassa.
- Jos alalla on jotain rahoituksen tai kasvun pullonkauloja, joista me emme tiedä, se olisi hyödyllinen tieto, Kotamäki sanoo.
Valoa tunnelin päässä
Suomen talouden näkymät ovat tällä hetkellä sumeat, samoin vientimarkkinoiden. Suomen keskeisten vientimaiden talous on hidastunut merkittävästi ja kokonaiskysyntä pienentynyt. Kehitys on siis ollut mollivoittoista ja se näkyy myös Suomessa.
-Kuljetukset tulevat aina olemaan osa logistiikkaketjua, joten tarve palveluille tulee pysymään. Toisaalta jos vientiin liittyvä myynti tippuu, tulee Suomen vienti olemaan vaikeuksissa. Se näkyy varmasti myös kuljetuksissa, kun tavara ei yksinkertaisesti liiku.
Vaikka kuluttajaluottamus on tällä hetkellä alhaalla, on se jo noussut muutaman kuukauden takaisesta. Kotamäen mukaan inflaatiokehitys syö kuitenkin edelleen kuluttajien ostovoimaa.
-Korona-aikana ihmisille kertyi säästöjä, jotka ovat tässä vaiheessa oikeastaan jo syöty. Myös kiihtynyt inflaatio on nostanut korkoja. On ymmärrettävää, että ihmiset eivät ole vielä tottuneita uuteen ympäristöön.
Hän kuitenkin uskoo, että yritykset ja kuluttajat oppivat pian toimimaan uudessa ympäristössä. Kun luotto talouteen nousee eikä korkotaso enää kasva, uskaltavat myös ihmiset ja yritykset investoida.
-Se on jo hyvä uutinen, että korot eivät näillä näkymin enää nouse. Jos palkat kuitenkin nousevat, ostovoima saadaan plussan puolelle. Odotukset ovat siis valoisat.
Kotamäki huomauttaa, että pk-yritykset – kuten myös kuljetusyritykset – ovat vielä alttiimpia muuttuville suhdannetilanteille.
-Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole yhtä suurta markkinavoimaa kuin isoimmilla yrityksillä. Hinnoittelu ei siis ole yhtä tehokasta. Esimerkiksi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja TEMin pk-barometrin mukaan epävarmuus heikentää yritysten haluja investoida ja yksi tekijä on kasvaneet kustannukset.
Asiassa on kuitenkin myös hopeareunus. Palkat eivät viime aikoina ole nousseet inflaatiota nopeammin ja se on heikentänyt ihmisten ostovoimaa. Kilpailukyvyn näkökulmasta ei kuitenkaan ole huono asia.
-Oli myös tuurista kiinni, että meillä oli juuri nyt pidemmät työmarkkinasopimukset. Nyt tilanne on nyt rauhoittumaan päin ja pääsemme pian vakaampaan markkinatilanteeseen.
Hän muistuttaa, että nollakorkoajassa oli omat ongelmansa rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta.
-On hyvä, että rahalla on joku hinta. Viiden vuoden päästä on avainkysymys, olemmeko taas lähellä nollakorkomaailmaa.
Kotamäki on työskennellyt Finnverassa vuodesta 2021 alkaen. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Keskuskauppakamarissa, Työeläkevakuuttajat Telassa, valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori Turun yliopistosta. Hän korostaa, että liikenteen merkitys Suomen kilpailukyvylle on valtava.
-Jotta tavara kulkee, pitää teiden – kuten myös raiteiden – olla kunnossa. Korjausvelka huolettaa monia, mutta asia on poliittisesti vaikea. Elämme julkisessa taloudessa niukkuuden aikaa ja siksi voi olla vaikeaa investoida niin paljon kuin pitäisi.
Uudet ajatukset esimerkiksi tieinvestointien yksityistämisestä ovat hänestä kiinnostavia.
-Ottamatta kantaa itse ehdotukseen, pidän hyvänä, että uusia ratkaisuja etsitään aktiivisesti ja ajatellaan myös laatikon ulkopuolelta. Jottain tarttis tehrä, kuten synnyinkaupungissani Turussa sanotaan.