EU:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta, joka vaikuttaa myös tieliikenteeseen vuodesta 2027 alkaen.
Laajennetun päästökauppajärjestelmän yhteydessä perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä. Se kohdistuu erityisesti jakelijoihin, jotka toimittavat polttoaineita muun muassa rakennuksiin tai tieliikenteeseen. Rakennusten erillislämmityksen ja tieliikenteen päästövähennystavoitteet tulevat jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista, osana EU:n taakanjakoasetuksen toimeenpanoa.
Uuden päästökaupan mukainen päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027. Poikkeuksellisen korkeiden energiahintojen tilanteessa järjestelmän käynnistämistä kuitenkin voidaan lykätä vuoteen 2028. Osa huutokaupasta saatavista tuloista lisätään sosiaaliseen ilmastorahastoon, joka tukee haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ja mikroyrityksiä.
Kolmikantaneuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin kesken sovittiin myös, että jäsenvaltioilla on väliaikaisesti mahdollisuus vapauttaa toimittajat päästöoikeuksien palauttamisesta joulukuuhun 2030 saakka, jos niihin sovelletaan kansallisella tasolla hiiliveroa, jonka taso vastaa päästöoikeuksien huutokauppahintaa uudessa järjestelmässä. Tieliikenteen osalta se tarkoittaa, että Suomen on syytä selvittää kansallisesti muun muassa dieselpolttoaineen hintaan sisältyvän hiiliverokomponentin suhde.
SKAL suhtautuu esitykseen kriittisesti. Sosiaalirahasto, jolla tasattaisiin päästövähennysten kustannuksia EU-jäsenvaltioiden kesken, nähdään Suomelle epäedullisena. SKAL ei pidä komission vaikutusarviota päästökaupan kustannus- ja päästövähennysvaikutuksista riittävänä. Järjestelmästä ja sen vaikutuksista Suomeen tarvitaan lisää tietoa.
Direktiivin avulla unioni pyrkii saavuttamaan ilmastotavoitteensa ja vähentämään päästöjä. EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää – johon kuuluvat muun muassa suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset – kiristetään ja jatkossa siihen sisältyy myös meriliikenne.
Esitys etenee seuraavaksi neuvostolle hyväksyttäväksi.
EU:n puheenjohtajuuskausi Ruotsille
Ruotsi otti vastaan EU:n puheenjohtajuuden 1.1.2023. Puoli vuotta kestävän kautensa aikana se johtaa puhetta neuvoston kokouksissa ja varmistaa EU:n työn jatkuvuuden neuvostossa.
Puheenjohtajakausi on Ruotsin kolmas. Ruotsi siirtyy puheenjohtajamaaksi poikkeuksellisena aikana. Etusijalle se aikoo asettaa taloudellisen ja sotilaallisen tuen Ukrainalle ja Ukrainan EU-jäsenyyden tukemisen.
Ruotsi on määritellyt puheenjohtajakauden tärkeimmiksi teemoiksi Euroopan turvallisuuden ja yhtenäisyyden, kilpailukyvyn, vihreän energiasiirtymän ja demokraattisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisen. Lisäksi Ruotsi aikoo kiinnittää huomiota Euroopan kilpailukykyyn ja epävakaiden energiamarkkinoiden uudistamiseen.
Ruotsin puheenjohtajuuskausi jatkuu 30.6.2023 saakka. Heinäkuussa puheenjohtajuus siirtyy Espanjalle.