Missä olit, kun Lehmanin veljesten perustama investointipankki romahti ja suisti globaalin talouden taantumaan? Se oli syksyä 2008 ja olin edellisessä työpaikassani yritysviestintää tekemässä. Koin konkreettisesti, miten nousukaudelle suunnitelluista hankkeista tuli yhdessä yössä hullutusta. Niiden pesuvesien mukana meni paljon hyvääkin. Lehman Brothers -pankkiiriliike oli vain jäävuoren huippu, joka paljasti liian pitkään jatkuneen riskinoton ja keinottelun monella taholla, erityisesti amerikkalaisilla asuntomarkkinoilla. Asunnot, yhdyskunnat, rakentaminen – infra-ala on yksi keskeinen seismografi talouden tilalle. Siitä puhutaan tässä numerossa.
Infran rakentajilla on haasteita. Viime keväänä uusia rakennuslupia myönnettiin 62 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tämä on jo näkynyt rakennusliikkeiden konkursseissa. Inflaatio ja korot ovat korkealla ja urakkahinnat laskussa. Myös tierakentamisessa on jaettu niukkuutta. Valtion määrärahat eivät ole tänä kesänä riittäneet kuin vajaan parintuhannen tiekilometrin päällystämiseen, pahoittelee Tieyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Simo Takalammi. Hallitusohjelmassa on lupaava investointipaketti. SKAL toisti toistamistaan ennen hallitusohjelmaneuvotteluja, että tiestön korjausvelka on otettava haltuun. Ohjelmassa onkin nyt 520 miljoonan euron korjausvelkapaketti. Nyt olisi tiestön vuoro, sanoi Väyläviraston johtaja Virpi Anttilakin Power Truck Shown seminaarialustuksessaan.
Tuusulalaisessa Betonivuori Oy:ssä taantuma on nähty selvästi. Korona-aikaan ihmiset halusivat laittaa isommat kodit kehyskuntiin ja talotehtaiden tilauskirjat pullistelivat, nyt muutetaan pieniin asuntoihin keskustaan, kertoo yrityksen perustanut Timo Vuori. Asuinrakentamisen ohella silta- ja satamahankkeissa urakoivalla Betonivuorella on muovattu strategiaa uusiksi kysynnän mukaan, sopeutettukin. Usko uuteen nousuun ei ole mennyt, vaan yrityksessä valmistaudutaan siihenkin. Uskomme, että Nato-jäsenyys vaikuttaa infra-alaan positiivisesti, sanoo toimitusjohtaja Ari Korhola.
Infra-ala huomataan vasta, kun jokin ei toimi, toteaa Seinäjoen KTK:n toimitusjohtaja Jani Latvala. Betonivuoren tavoin myös Seinäjoen KTK:ssa pandemia-aika kasvatti rakentamisen kuljetusten kysyntää. Nyt kaikki – energia, materiaalit – maksaa enemmän, ja kilpailu asiakkaista on kovaa. Tiehankkeiden niukkuus heijastuu töihin. Asfalttia ei tarvitse kovin ahkeraan kyyditä, kun päällystysmäärät muistuttavat 1960-luvun tasoa. Latvala on huolissaan osaajista, jotka karkaavat muille aloille, jos infrarakentaminen ei pian elvy – toimiva infra tietää työllisyyttä, Latvala kiteyttää.
Kukaan ei ole niin hyvä ennustaja kuin ihminen, joka katsoo menneeseen. Totuus on, että emme tiedä sitä mitä emme tiedä, emmekä tiedä edes, mitä meidän olisi hyvä tietää. Me SKALissa haluamme ymmärtää paremmin, mihin suuntaan kuljetusala ja -elinkeino ovat menossa. Tämä siksi, että osaisimme palvella paremmin ja auttaa yrittäjiämme varautumaan tulevaisuuteen.
Strategiatyöhön liittyen, ks. Anssi Kujalan kolumni Miksi olla SKALin jäsen?
Jos minulla olisi kristallipallo ja aikaa vain yhdelle, kysyisin, mitä itärajan takana tapahtuu, sillä se vaikuttaa enemmän kuin mikään muu Suomeen ja toimialaamme. Jos ei kristallipalloa löydy, kysy kymmenen vuoden päästä niin annan pätevän ennustuksen tulevasta. Siihen asti luottakaamme siihen, että kaikki käy hyvin.
Valoisaa alkua syksylle,
Heini
