Syksyllä alkaa jälleen valmistautuminen talveen ja teiden talvihoitoon. SKAL julkaisi kesäkuun liittokokouksessaan raportin teiden talvihoidon haasteista. Sen mukaan puutteellinen talvihoito aiheuttaa onnettomuuksia ja hidastaa toimituksia.
– Vuodenvaihteessa saimme poikkeuksellisen paljon viestejä siitä, että tiestön talvihoito on epäonnistunut eri puolilla Suomea, kertoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Sama viesti nousi esille SKAL Kuljetusbarometristä 1/23, johon vastasi 641 yrittäjää. Yli puolet vastanneista kertoi (54 prosenttia), että talvihoito ei ole pääteilläkään riittävän hyvällä tasolla.
Kujalan mielestä erityisen tärkeää on, että pääteillä tiehoidon laatutaso on sama vuorokaudenajasta riippumatta. Ensi talvena maanteiden talvihoidon on oltava kunnossa.
– On paljon kuljetuksia, joita ei ole mahdollista siirtää päiväsaikaan, sillä esimerkiksi kauppoihin tuoreet tuotteet tulee saada aamuksi myyntiin, hän jatkaa.
Raskas kalusto asettaa lisävaatimuksia talvihoidolle
Kujalan mukaan on selvää, että joskus olosuhteet ovat suorastaan mahdottomia. Yksinkertaisesti kalusto ei riitä.
– Suurempi kalusto asettaa talvihoidolle kuitenkin lisävaatimuksia, jotka talvihoidossa tulee ottaa yhä vahvemmin huomioon.
Saman on huomannut kuljetusyrittäjä Raimo Pohjanen. Hän kertoo, että viime talvena liikenne jouduttiin pysäyttämään valtakunnan pääväylällä (vt. 4) sen takia, että liukkauden torjuntaa ei tehty.
– Rovaniemen Häkivaarassa seisoi tämän takia neljä meidän yhdistelmäämme ja viisi muuta yhdistelmää. Tie oli hengenvaarallisen liukas, eikä tienhoitajaa kuulunut pyynnöistä huolimatta. Nämä seisoivat tämän takia tuolla vajaan kolme tuntia, Pohjanen kertoo.
– Muun muassa Kemi-Tornio moottoritiellä ohituskaista on useasti lumisateen jäljiltä reilun lumen peitossa, hän jatkaa.
Pohjanen korostaa, että pohjoisessa keli vaihtuu yllättävän paljon, kun tullaan pohjoisen tunturimaisemista ja ilmastosta merenrannalle.
Hänen mielestään tienhoitoon ja varsinkin liukkauden torjuntaan lähteminen tulee olla nopeampaa, siihen täytyy reagoida nopeammin.
– Enemmän ennakointia ja valvojalle myös vastuuta. Sanktiot isommiksi, jos tiet eivät ole vaatimuksen mukaisessa kunnossa, Pohjanen sanoo.
Eräs aliurakoitsijana toiminut yrittäjä kertoo, että urakoinnin ja hinnan suhde kuluihin on mennyt huonompaan suuntaan.
– Polttoaine on kalliimpaa, mutta kustannuspaineet eivät vaikuta sopimuksissa hintaan. Tienhoitoindeksin osakustannus on pienemmällä, hän kertoo.
Kujala korostaa, että huonosti hoidettu tiestö lisää myös energiankulutusta ja samalla päästöjä.
– Esimerkiksi sohjokerros tiellä näkyy välittömästi raskaan ajoneuvon polttoaineen kulutuksen kasvuna.
–Tavoitteena tulee olla, ettei asetettua laatutasoa aliteta missään oloissa. Suomessa pitää voida luottaa siihen, että tiet ovat kunnossa tasalaatuisesti. Sen seuraukset näkyvät kuljetusyrityksille, mutta myös tilaajalle ja elinkeinoelämälle sekä kaikille tienkäyttäjille.
Esimerkkejä puutteellisesta talvihoidosta
Esimerkkitapaukset ovat tapahtuneet talvikaudella 2022–2023. SKAL muistuttaa, että useimmiten tilanteista aiheutuu monelle taholle vaikutuksia niin aikatauluhiin kuin taloudellisiakin vaikutuksia.
Mt 101, Kehä I, ramppi Vt4:lle ajokelvottomassa kunnossa
13.1.2023
Kehä I (Mt 101) ja Vt4 ramppeihin ilmestyi tammikuussa niin merkittäviä reikiä, että ne vaurioittivat pariakymmentä ajoneuvoa. Lopulta Kehä I:ltä Lahdenväylälle (Vt 4) johtava ramppi jouduttiin sulkemaan kokonaan liikenteeltä huonon kunnon ja korjaustoimenpiteiden vuoksi.
Tiessä olleet pintavauriot (reikiintyminen) aiheuttivat autoihin lukuisia rengasrikkoja.
Tie Vt4, Häkivaara, Rovaniemi
17.1.2023
Raskas ajoneuvoyhdistelmä jäi ylämäkeen jumiin jäisen tienpinnan takia. Ainakin neljä ajoneuvoyhdistelmää olivat jumissa klo 7.32 aikoihin aamulla. He odottivat paikallaan 2 tuntia 40 minuuttia, kunnes pääsivät jatkamaan matkaa.
Tällainen ei ole hyväksyttävä tilanne valtatiellä. Urakoitsijalle oli tullut ensimmäinen tieto jumissa olevista rekoista klo 7.26. Myöhemmin klo 9.20 aikaan kerrottiin, että mäessä on kiinni kahdeksan rekkaa.
Päivystäjä oli soittanut liukkaudentorjunnan paikalle klo 7.32, mutta kyseiseen paikalle hälytettyyn kuorma-autoon tulleen vian vuoksi se ei saapunutkaan liukkaudentorjuntatehtävään suunnitellusti.
Tilanteen kulku oli epäselvä myös päivystäjälle. Toinen kuorma-auto tilattiin vasta klo 8.40 aikaan torjumaan liukkautta. Molemmat kuorma-autot saapuivat paikalle noin klo 9.45 ja suorittivat liukkaudentorjuntatoimenpiteitä suolaamalla ja hiekoittamalla, jonka jälkeen ruuhka purkautui.
Tilaajankin näkemyksen mukaan urakoitsijan liukkaudentorjunnan ennakointi oli epäonnistunut.
Vt9 Urjala
10.1.2023
Valtatiellä ajoneuvoyhdistelmiä jäi ylämäkeen, kun kaksi ulkolaista rekkaa oli jumiutunut liukkaaseen valtatien ylämäkeen.
Ensimmäiset autot olivat olleet jumissa jo klo 9.50. Jonkin aikaa oli mahdollista ohittaa nämä, mutta myöhemmässä vaiheessa ei ohi enää päässyt. Lopullisesti tilanne purkautui vasta klo 13.20.
Tilanne kesti kohtuuttoman kauan. Tien ei kuulu olla ajokelvoton edes liukkaan kelin takia, kyse on valtatiestä.
SKAL ehdottaa ratkaisuksi:
- Riittävää rahoitusta
- Julkisten hankintojen kehittämistä
- Riittävää ja tasalaatuista valvontaa
- Ennakointiin panostamista
SKAL julkaisi kesäkuun liittokokouksessa raportin maanteiden talvihoidon haasteista. Ohjelma on luettavissa SKALin verkkosivuilla.