Altantin yli soutaneen Jari Saarion innostus soutuun lähti aikanaan lehtiartikkelista. Hän korostaa, että murehtiminen ei yksin vesillä ollessa auta. Täytyy pitää positiivinen mieli ja mennä eteenpäin.
kuva: Jari Saarion verkkosivut
Soutaja Jari Saario, mistä kiinnostuksesi soutua kohtaan sai alkunsa?
Kaikki alkoi lehtiartikkelista. Luin lehdestä, että tällaisia soutuja tehdään. Pohdin, että se olisi upea projekti. Olen toiminut pitkään pelastussukeltajana – aloitin ne hommat jo vuonna 1998. Lisäksi olen ollut koko ikäni kalastusveneen kyydissä. Siitä se sitten lähti.
Mikä on ollut mieleenpainuvin kokemus soutu-urallasi?
Kanadan ilmavoimien ylilento, ehdottomasti. Sellaista ei helpolla unohda.
Mitä ajattelet, kun olet yksin vesillä?
En mitään. Siellä on niin väsynyt, että on pakko keskittyä hetkeen.
Merellä ei edes voi miettiä mitään. Koko ajan pitää kuunnella merta ja sitä, mitä se kertoo. Se on hyvin omanlainen paikkansa olla; menee eteenpäin energiat vähissä ja keskittyy olennaiseen. Murehtiminen ei näissä oloissa auta. Täytyy pitää positiivinen mieli ja mennä eteenpäin.
Onko sinulla vielä soutuun liittyviä tavoitteita tai unelmia, joita haluaisit saavuttaa?
Seuraava soutu alkaa vuoden päästä. Siihen menee päivät aamusta iltaan. Aloitin valmistautumisen heti edellisen soudun jälkeen.
Mikä on tärkein neuvo, jonka haluaisit antaa muille rohkeista unelmista haaveileville?
Usko vaan siihen, mitä tavoittelet. Vastoinkäymisiä tulee, mutta niille ei pidä antaa periksi.
Mikään ei tule ilmaiseksi, joten hommia pitää tehdä paljon ja vähän enemmänkin.
