Perille pienillä päästöillä

Scanian tuliterä, toisen sukupolven Hybrid-jakeluauto täyttää jo nyt tulevaisuuden vaatimukset. Ajoenergiaa talteen ottava akusto ja vetykäsiteltyä, uudistuvaa polttoainetta (HVO) käyttävä polttomoottori yhteistyössä keskenään, alentavat CO2 päästöjä 15 % sekä haitallisia lähipäästöjä kuten typenoksideja jopa 90 %. Lisäksi täyteen ladatuilla akuilla voidaan ajaa kaupunkiolosuhteissa noin kymmenen kilometriä, hiljaisesti.

Rinnakkaishybridin toimintaperiaate on yksinkertainen. Kuljettaja lataa ennakoivasti ajaen akustoon virtaa, jota hän voi käyttää hyväkseen liikkeellelähdössä sekä ajaessaan alueilla, joilla polttomoottori voi aiheuttaa meluhaittaa. Matkan aikana kuljettajan ennakoivan ajamisen taidot ovat tärkeitä. Ajattelemalla reittinsä etukäteen ja ottamalla huomioon liikennevaloihin lähestymisen sekä erilaiset liikennetilanteet, kuljettaja voi puristaa akkuihin viimeisenkin energiatipan, jota hän voi taas käyttää tarvittaessa.

Säästäminen on tehty helpoksi.

Kuljettaja voi ladata tarvittaessa akustoon virtaa käyttäen pakkolataus-katkaisijaa, samoin hän voi ennakoiden käyttää hetken polttomoottoria akuston lataukseen esimerkiksi lähestyessään aluetta, jossa täytyy ajaa aiheuttamatta ylimääräistä melua. Kaupungin keskustassa voi ajaa lähestulkoon aina sähkötoimisesti. Tällöin matka sujuu päästöttömästi ja hiljaisesti.

Ajamani parinkymmenen kilometrin lenkki Helsingin keskustassa vakuutti järjestelmän hyödyistä. Lähdin maahantuojan pääkallopaikalta Konalasta kohti Munkkivuorta. Lähtiessä akuston varaustaso oli noin 45 %. Käyttäen hyväkseni reitillä olevia alamäkiä sekä liikennevaloristeyksiä, sain ladattua akkuihin virtaa lähes 100 % ennen Meilahden sairaala-aluetta.

Homma toimii helposti, kevyellä jarrupolkimen painalluksella aktivoidaan lataustoiminta, liian voimakkaasta jarrutuksesta kuljettaja saa huomautuksen kojetaulun energiamittarista. Akkua ladatessa moottorijarrutus on melko vahvaa. Siitä tuntee, kuinka paljon energiaa on sitoutunut suureen massaan sekä nopeuteen.

Lähestyessäni Töölöön kaupunginosaa, napsautin sähkömoottorin päälle. Näin pystyin ajamaan jopa 45 km/t nopeutta äänettömästi sekä puhtaasti. Sähkökäyttöinen ohjaustehostin sekä jarrukompressori mahdollistavat maksimaalisen hyödyn sähkötoimisessa ajamisessa.

Keskustassa pyörittely sujui näppärästi, kuorma-auton hiljaisuus hämmästytti minun lisäksi jalankulkijoita. Muutama kännykkä korvalla hortoillut kansalainen oli kävellä hiljaa hiipuvan ajokin alle. Tarkkana saa olla. Muutama jalankulkija myös ymmärsi mistä oli kyse ja kuittasi asian nostamalla peukaloaan. Liikennevaloista lähteminen oli ripeää, 130 kilowatin (177 hv) sähkömoottori potkaisee liikkeelle vikkelästi toisaalta energiaa kuluttaen. Maltillinen ajotapa auttaa pidemmälle. Maantiellä 320-hevosvoimainen dieselmoottori liikuttaa 26-tonnista kolmeakselista vaivattomasti. Taitava kuljettaja voi ennakoivasti ladata akuston täyteen lähestyessään kaupungin keskustaa.

Kuljettajan on vaivatonta siirtyä kohti puhtaampaa jakelua, kojetaulunäkymä on energiantasomittaria lukuun ottamatta tuttu, samoin Opticruise-vaihteiston hallintalaitteet. Energiamittarista kuljettaja näkee akuston varaustason sekä ajotapansa vaikutuksen energian lataukseen. Ajotuntuma on erinomainen, vaihteisto ja hidastin toimivat moitteettomasti. Mikään ei ole muuttunut, kun siirrytään vaihtoehtoiseen energiamuotoon, paitsi puhtaampi pakoputkenpää.

Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta. On selvää, että maapallolla tapahtuu ikäviä asioita, jotka vaikuttavat monella tavalla. Kuorma-autoteollisuus on vahvasti mukana kehittämässä kestäviä ratkaisuja, joilla muutoksien aiheuttamia ongelmia voitaisiin ratkaista. Nämä muutokset liittyvät moottoreiden käyttämiin polttoaineisiin, halukkuus vaihtaa fossiiliset polttoaineet uusiutuviin on hyvin vahvaa. Valmistajilla on jo nyt erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutta varten. Epävarmuutta lisää poliitikkojen halukkuus tehdä päätöksiä tulevaisuuden ratkaisuista. Vaihtoehtoisia energiamuotoja käyttävien laitteiden hankintakustannukset, energianjakelujärjestelmien kehittäminen ja logistiikkaketjujen halukkuus näiden järjestelmien käyttöönottoon tulevat olemaan tulevaisuuden haasteita.