Päästöt nollaan – mutta miten?

ADR- ja energiaseminaari järjestettiin 9.11.2023 Helsingissä Sokos Hotel Tripla Pasilassa. Päivän aikana pureuduttiin alan ajankohtaistilanteeseen ja alan asiantuntijat kertoivat tekniset reseptit päästöjen vähentämiseen. Tilaisuuden päätteeksi SKAL suoritealat ry:n Kultainen Pisara 2023 -tunnustuspalkinto luovutettiin säiliötarkastusten parissa työskentelevälle Juha Kalliolle.

SKALin ja SKAL Suoritealojen järjestämä seminaari pidettiin Sokos Hotel Triplassa. Sali täyttyi alan asiantuntijoista ja erittäin ajankohtainen aihe herätti runsaasti keskustelua. Yleisöä puhutti erityisesti jakeluinfra, päästöjen vähentäminen sekä uudistettu VAK-laki.

Avauspuheenvuoron pitänyt SKALin varapuheenjohtaja Jari Välikangas aloitti seminaarin toteamalla, että vauhti kiihtyy. Päästövähennystavoitteet kiristyvät nollasta sataan ja nyt niitä pitäisi vähentää sadasta nollaan.

-Kuljetusyrittäjiä kiinnostaa se, mitä tämä maksaa, sanoi Välikangas.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) toi tilannekatsauksen eduskunnasta.  Vakaville kansainvälisille kriiseille ei näy loppua ja korkea inflaatio sekä korkotaso hidastavat talouskasvua. Näillä on välitön vaikutus luonnollisesti myös Suomeen.

-Turvallisuus on tällä hetkellä kaikkein määrittävin tekijä päätöksenteossa.

Hän myös kiitti SKALia tiiviistä vuoropuhelusta päättäjien kanssa.

-Viestinne on tullut valiokuntaan. Tällaista vuoropuhelua päätöksenteossa tarvitaankin. Toivon, että jatkamme sitä myös tulevaisuudessa.

SKALin johtaja Petri Murto korosti puheenvuorossaan, että tiestön kunto on alan kohtalonkysymys. Sillä on suora yhteys energiankulutukseen – oli käyttövoima mikä tahansa.

-Jos mietimme muita keinoja, joilla voi nipistää 5 prosenttia pois energiankulutuksesta, niin ei niitä kauheasti ole.

Murto ja Ovaska myöskin muistuttivat, että kansalliset erityispiirteet on huomioitava vahvemmin myös EU-päätöksenteossa. Tämä näkyy erityisesti ajankohtaisen mitta- ja massadirektiivin uudistamistyössä.

-Olemme vientivetoinen, pitkien etäisyyksien maa. Suomi pysyy kilpailukykyisenä vain silloin, kun meillä on menestyviä yrityksiä, Ovaska sanoi.

Päivä täynnä huippupuhujia

Päivän aluksi tarkasteltiin alan ajankohtaista lainsäädäntöä ja kuultiin teknisiä reseptejä päästövähennyksiin. Uusi laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta tuli voimaan 1.9.2023. Sen tarkoituksena selkeyttää vaarallisten aineiden kuljetuksen (VAK) vastuita ja edistää kuljetusturvallisuutta sekä tehostaa valvontaa. Seminaarissa VAK-lain vaikutuksista ADR-kuljetuksiin kertoi Traficomin ylitarkastaja Eetu Mattila.

Hän kertoi, että laki toi Traficomille lisää resursseja. Kesällä 2023 perustettiin VAK-tiimi, joka vastaa jatkossa VAK-liitännäisistä tehtävistä. Se mahdollistaa sen, että VAK-tehtävät voidaan hoitaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Lisäksi se mahdollistaa valvontatehtävät.

EU aikoo asettaa uudet raja-arvot uusien raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöille. Ehdotuksen tarkoituksena on vuoden 2030 päästövähennystavoitteen ja vuoden 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteen edistäminen ja EU:n energiaturvallisuuden edistäminen.

Raskaan kaluston CO2-raja-arvoista kertoi LVM:n ylitarkastaja Sara Österberg. Suomen kanta on, että komission ehdottamat päästövähennysten tasot ovat tarkoituksenmukaisia. On kuitenkin tärkeää, että vuoden 2040 90 prosentin tavoitetta ei kiristetä enempää, jotta tilaa jää useille eri käyttövoimille.

Hänen mukaansa jatkoneuvotteluissa tulisi varmistaa, että sähkön ja vedyn rinnalla raskaan kaluston käyttövoimina voitaisiin käyttää myös uusiutuvaa metaania ja nestemäisiä uusiutuvia polttoaineita.

Jatkossa myös mitoiltaan tavanomaista suurempien ajoneuvoyhdistelmien CO2-päästölaskennan tarpeita tulisi edistää. Nykyinen päästölaskenta ei huomioi suurempien kuormakokojen merkittävää päästövähennysvaikutusta.

Puhujat BPW Kraatzilta, Scanialta, Veholta ja Volvolta luettelivat resepteiksi muun muassa polttoainetehokkuus, sähkökalusto, uusiutuvat polttoaineet ja uusiutuva sähkö sekä erilaiset varaosat, joilla muun muassa rengaspaineita ja perävaunuakseleita voidaan mitata.

Näkemyksissä on kuitenkin eroja. Scanian Michael Mannfors ja Volvo Trucksin Antti Heinonen korostivat, että kuljetusalalla tarvitaan useita eri energianmuotoja vielä pitkään. Vehon Risto Ahola sen sijaan toi esille, että Mercedes Benz kuorma-autojen päästövähennyksissä on vain kaksi vaihtoehtoa: vety tai akku.

Paneelikeskustelussa puhutti uudet käyttövoimat ja jakeluinfra. Mukana keskustelemassa olivat Jouni Juntunen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta, Tuomas Mäkelä Plugit Finlandilta, Mikko Reinekari St:stä ja Teemu Sarjovaara Nesteeltä. 

Selvää on, että energiatarve näkyy erityisesti keskittymissä, joissa logistiikka pyörii. Selvää on myöskin se, että rahaa murros tulee tarvitsemaan, oli panelistien yhteinen viesti.

Panelistit näkevät murroksen kuitenkin mahdollisuutena ja sähkölatausverkosto voi kasvaa nopeallakin aikataululla. Se edellyttää, että tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on EU-tasoisesti tehtävä yhteistyötä koko arvoketjussa ja eri toimialojen välillä.

Päivän lopuksi Outi Nietola Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi logistiikan huoltovarmuudesta ja käyttövoimien laajentumisesta.

-Vaikein nopeasti korvattava on maakaasu, hän sanoi.

Juha Kalliolle Kultainen pisara -palkinto

Tilaisuuden lopuksi luovutettiin SKAL Suoritealat ry:n säiliöjaoston Kultaisen Pisara nro 20 tunnustuspalkinto. Sen vastaanotti yrittäjä Juha Kallio, joka on tehnyt pitkän uran säiliötarkastusten parissa.

-Kiitos, että saan olla pisara tässä virrassa, joka auttaa ADR-toimijoita työssään ja toimimaan turvallisesti, hän sanoi kiitospuheessaan.