Alan nuori sukupolvi kokoontui tammi-helmikuun taitteessa SKAL Nuorten verkoston verkostoitumispäivillä Mikkelissä. Yhteisestä vuorokaudesta käteen jäi tietoa, yhteisiä kokemuksia, ystäviä ja unelma suurista tulevaisuuden visioista.

Etelä-Savo nousee harvakseltaan valtakunnan medioihin, mutta toisessa maailmansodassa päämajakaupunkina kunnostautunut Mikkeli varasi valtavirran palstatilaa viime syksynä oikeastaan senkin edestä.
Uuden NATO-tukikohdan perustaminen jo entuudestaan vanhaan sotilaskaupunkiin tulisi lisäämään valtakunnan logistiikkaa kesämökkiläisen unelmakuntaan muissakin kuin tutun ja turvallisen lomailun merkeissä.
Kuten hyvin tiedämme, kasvava logistiikan tarve yhdistettynä suomalaisen yrittäjän synnynnäiseen kyltymättömyyteen on kautta aikain pitänyt huolen siitä, että maassamme ei ole ollut pulaa kuljetuspalveluiden tarjoajista kysynnän ilmaantuessa.
Se ehkä osaltaan selittää, miksi en suuremmin yllättynyt havahtuessani ajatuksistani keskeltä Mikkelin pimenevää perjantai-iltaa paikallisen kokoustilan nurkasta. Ympärilläni näin ilokseni tutun joukon yrittäjän arjen, hajonneen kaluston ja viime kädessä verottajan kiusaamia tulevaisuuden toivoja.
”Nuorten verkosto! Onpa hienoa nähdä teitä jälleen!”
Verkostoitumista leikin äärellä

Hengenheimolaisteni kohtaaminen Etelä-Savon sydämessä sähköisti ajatukseni ja häivytti jurouteni illan käynnistyessä puheenjohtaja Kari Venäläisen avauspuheenvuorolla.
Ilmarisen Juho Mertanen, Scanian Olli Heikkinen, St1:n Riina Jokivuoren ja Nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja Anu Kuivaniemen vihittyä meidät kuljetusalaa koskevien aiheiden pariin kukin vuorollaan pystyin hiljalleen hivuttamaan ajatuksiani työasioiden ja vapaa-ajan väliselle harmaalle alueelle.
Aamun kiivetessä hyhmäisen kaupungin ylle heräilivät verkostolaiset vuorollaan bussin istuimilla odottaen nousevalla mielenkiinnolla päivän alkavaa ohjelmaa Saimaa Stadiumilla.
Verkostolaisten synnynnäinen vastuu itsestään hillitsee monen yksilön itseilmaisua julkisilla paikoilla, mutta Stadiumin aikuisten mittaan suunnitellut trampoliini- ja temppuradat saivat tuon etiketin totaalisesti murtumaan.
En voinut olla hymyilemättä nähdessäni, miten ”nuoret aikuiset” taantuivat useita vuosia päästessään takaisin lapsuutensa hiekkalaatikoille ja päästäessään irti sen ilon, jonka moni luuli jo vuosia sitten menettäneen.
Kun suurin puna poskilla alkoi lakea ja syke taantua, vastuullisen tulevaisuuden toivon rooli palautui hiljalleen verkostolaisiin. Leikit ja temmeltäminen rauhoittuivat lounaspöydän ääreen istuttaessa, ja viimeistään Petri Murron ja Heikki Lappalaisen aloittaessa päivän virallista SKAL-osuutta oli asialinja palannut verkoston keskuuteen.
Unelmissa suuria tulevaisuuden suunnitelmia
Päivän kääntyessä ehtoolle oli hotellin lauantaisauna enemmän kuin tarpeen. Muutaman huurteisen ja päivän päättävän yhteisillallisen jälkeen Mikkelin yöelämä sai kyytiinsä joukon elämännälkäisiä verkostolaisia, joille päivä oli luonut tukun uusia ystävyyssuhteita ja unohtumattomia kokemuksia.
Aamun valjettua verkostolaiset olivat kadonneet hotellista ja oman autoni keula oli kääntynyt kotia kohti.
Suuret logistiset suunnitelmani Mikkelin suhteen olivat osin unohtuneet, mutta muiden verkostolaisten kanssa viettämäni vuorokausi sai minut unelmoimaan paljon suuremmista tulevaisuuden visioista yhdessä muiden logistiikka-alan nuorten kanssa.
________________________________
SINUA SAATTAISI MYÖS KIINNOSTAA: