Tehokas ja toimiva logistiikka ovat metsäteollisuudelle keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Ala kuljettaa Suomen sisällä noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Alina Koskela korostaa, että Suomen ominaispiirteiden vuoksi tieliikenne on keskeisin liikkumismuoto nyt – ja pitkään tulevaisuudessa.
Metsäteollisuuden tuotannosta vientiin menee yli 70 prosenttia. Viennin arvo on noin 20 prosenttia kaikesta Suomen ulkomaankaupasta, eli euroissa noin 13 miljardia. Ala työllistää yli 40 000 henkilöä. Teollisuuden kuljetuksista lähes 80 prosenttia on tiekuljetuksia ja loput pääosin rautatiekuljetuksia.
- Lainsäädännöstä tulee painetta vähäpäästöistää liikennettä, ja polttoaineen hinnalle on asetettu kovia nousupaineita. Vihreisiin rautatiekuljetuksiinkin tarvittaisiin mittavia investointeja. Näin harvaan asutulla ja metsävaltaisella alueella tieliikenteellä on hyvin keskeinen rooli, Alina Koskela kertoo.
Myös seuraavan hallituksen tulee muistaa, että kuljettaminen ei suinkaan ole tukitoimiala – päinvastoin.
- Kaikki teollisuuden alat tarvitsevat raaka-aineita ja kuljetuksia, Koskela jatkaa.
Logistiikan haasteiksi Koskela kuvaa väylien huonon kunnon ja kuljettajapulan, jotka näkyvät myös metsäteollisuudessa.
- Kiertoteille joutuminen kasvattaa polttoaineen kulutusta, kustannuksia ja päästöjä. Lisäksi se venyttää kuljetusaikatauluja ja rikkoo kalustoa.
- Puunkuljetuksista eläköityy työntekijöitä ja osaamista tarvitaan. Tällä hetkellä kuljettajia valmistuu liian vähän. Puutavaran kuljettamisessa oma twistinsä on siinä, että myös puukuorma pitää osata tehdä, hän jatkaa.
Alan kilpailukyky huomioitava myös vihreässä siirtymässä
Suomen pitkät etäisyydet ja syrjäinen sijainti ovat muovanneet Suomen logistiikasta toimivaa ja tehokasta, mutta se ei poista logistista takamatkaa kilpailijoihin verrattuna, toteaa Koskela.
- Kun puhutaan esimerkiksi vihreästä siirtymästä, pitää samalla arvioida kustannuskilpailukykyä. Pitkien etäisyyksien Suomessa on vaikeaa siirtyä sähkökäyttöiseen kalustoon samalla tavalla kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Samalla kun viherrytetään, pitää huolehtia yritysten kilpailukyvyn edellytysten säilymisestä.
- Teknologia kehittyy koko ajan, mutta vielä on aikaista sanoa, mitkä ratkaisut ovat jatkossa voittavia. Uskon kuitenkin, että löydämme ratkaisun – ehkäpä sellaisen, jota emme osaa vielä edes ajatella, hän jatkaa.
Suomella on käytössään EU-alueen suurimmat mitat ja massat raskaassa kalustossa. Koskelan mielestä on tärkeää, että energiatehokkuus tunnistetaan yhä laajemmin myös päätöksenteossa.
- Laskelmien mukaan kokonaismassan nosto on säästänyt polttoainetta metsäteollisuuden kuljetuksissa jopa 20 prosenttia, ja vastaavasti päästöjä. Energiatehokkuuden parantaminen pitäisi tunnistaa paremmin myös lainsäädännössä. Yhteistyöllä on etsittävä ne tehokkaat ja toimivat tavat, jotta voimme pitää nykyisenkin kaluston käytössä.
Hyökkäyssota muutti tavaravirtoja
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti metsäteollisuuden tavaravirtoja. Sodan alettua puuntuonti Venäjältä loppui. Aiemmin idästä tuli puukuljetuksia raiteita pitkin yli 9,3 miljoonan kuution edestä.
- Yhtäkkiä näin mittava määrä pitikin etsiä muualta. Puuta on haettu yhä kauempaa tuotantolaitoksilta, ja satamien kautta on tullut puuta uusista tuontisuunnista. Tuonti Ruotsista ja Baltiasta on kasvanut. Lopulta akuutista tilanteesta selvittiin hyvin, mutta vaikutukset kuljetuksissa ja väylillä tulevat näkymään vielä pitkään, hän kertoo.
Parasta työssä on monipuolisuus
Koskela aloitti Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkönä vuonna 2021. Aiemmin hän on toiminut edunvalvontatehtävissä Kuntaliitossa ja virkamiehenä liikennevirastossa, Traficomissa ja ELY-keskuksessa. Hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.
Hänen mielestään parasta työssä on monipuolisuus ja mahdollisuus työskennellä yritysten kanssa.
- Metsäteollisuus käyttää hyvin monipuolisesti eri kuljetusmuotoja. Edunvalvontaa pääsee tekemään hyvin laajalla skaalalla ja erilaisista aiheista. Yritysten kanssa työskentely antaa työhön uutta näkökulmaa ja pitää kartalla siitä, mitä alalla tapahtuu, hän päättää.