Kempeleen Jätekuljetus ja Kempeleen Siirtokuljetus tarjoaa jätteen keräystä ja kierrätystä Pohjois-Pohjanmaalla – toimien suoraan kiertotalouden ytimessä. Se huolehtii toimivasta kierrätyksestä ja vähentää samalla ympäristön kuormitusta. Toimitusjohtaja Matti Räisäsen mukaan alalla on kuitenkin myös haasteita: logistiikkakustannukset ja tiestön kunto. Siksi on tärkeää, että suomalainen logistiikka-ala huomioidaan eurovaaleissa.
Kun Matti Räisänen oli nuori, hän seurasi vierestä hänen vanhempiensa yrittäjäarkea. Kempeleläisen Räisäsen perheen isä oli ostanut yrityksen kaverinsa kanssa 90-luvulla. Silloin toiminta oli pienempää: kuljetuksia tehtiin Kempeleessä kolmella autolla. Lama-aikana korot olivat korkealla ja epävarmuus suurta. Vanhemmat tekivät kellon ympäri töitä.
– Silloin totesin, että tälle alalle en kyllä tule, mutta kuinkas sitten kävikään naurahtaa Matti.
Ala vei mukanaan, kun hän nuorena aloitti kuljetusten ja konehommien parissa. Ihmiset ja alan tapahtumat tulivat tutuksi.
– Me kuljetusalalla olemme hyvin keskeisessä roolissa siinä, miten pidämme talouden pyörimässä ja olemme olennainen osa logistiikkaketjua. Siitä voimme – ja meidän pitääkin olla ylpeitä.
Paikallinen perheyritys
Kun Matilta kysyy yrityksen kilpailuvalttia, vastaus tulee nopeasti: paikallinen perheyritys, joka haluaa olla tavoitettavissa.
– Meistä pitää olla hyötyä asiakkaalle. Jos meillä ei ole annettavaa, en lähde hinnalla kilpailemaan. Pääasia on, että lähdetään kehittämään heidän omaa prosessiaan.
Matti astui puikkoihin noin kahdeksan vuotta sitten. Nyt hän johtaa 40 henkeä työllistävää yritystä, joka tarjoaa perinteisen kuljetustoiminnan lisäksi kierrätyspalveluita.
Aluksi kierrätysliiketoimintaa tehtiin pienessä mittakaavassa, mutta ajan myötä se on kasvanut kuljettamisen ohi. Nyt sillä on kolme toimipistettä Oulussa, Kempeleessä ja Limingassa.
– Pääkonttori on edelleen Kempeleessä, kuten on aina ollut. Toimistolla on kymmenen henkilöä ja loput ovat kuljettajia. Me kaikki pystymme tarvittaessa myös kuljettamaan.
Viisihenkisessä perheessä osakkaana ovat kaikki perheen jäsenet. Matin sisko Johanna ja veli Mikko ovat tällä hetkellä opintojensa ohella osittain mukana konttorilla. Vanhemmat Vesa ja Kaisu ovat siirtyneet hiljalleen eläkkeelle.
Toiminta-alue käytännössä koko Suomi, mutta konkreettisesti hommia tehdään Oulun talousalueella.
– Pelkkää kuljetuspuolta on ympäri Suomea, samoin alihankintaa. Lonkeroita on vähän joka puolella erityisesti nyt, kun olemme panostaneet jätteiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn.
– Yhteistyötä tehdään erityisesti sesonkiaikana, keväällä ja syksyllä. Käytämme alihankkijoita, jotta saamme kuljetusapua kiireisinä ajankohtina.
60 000 tonnia jätettä
Pyörähdämme ensiksi Oulun tehdasalueella, jonka jälkeen matkaamme Kempeleeseen. Alueelle on sijoittunut muitakin jätealan yrityksiä. Jätevuoret osoittavat hyvin selvästi sen, mistä toiminnassa on kyse.
– Osa tuotteista menee polttoaineeksi, osa lähtee materiaalina myyntiin. Teemme yritysten kanssa yhteistyötä muun muassa metallin käsittelyssä.
Matti kertoo, että heidän toimipisteillään käsiteltävä jätemäärä on noin 60 000 tonnia vuodessa.
– Meidän ajatuksemme on se, että kun jäte tulee, se lähtee nopeasti eteenpäin – eikä jää pyörimään tänne meille.
Jätelaki uudistui vuoden 2023 syksyllä. Uudistuksen myötä pakkaukset ja biojäte menivät kunnallisen organisaation hoidettavaksi. Sen myötä myös yksityishenkilöille tulee jatkossa pakolliseksi biojätteen lajittelu.
– En tiedä, onko kunnallistaminen tätä päivää. Laki muuttui ja nyt mennään näillä. Katsotaan, se miten se tulee menemään.
Matti kuitenkin korostaa, että kun biojäte poistuu polttokelpoisen jätteen seasta, se myös mahdollistaa uutta.
– Kun polttokelpoista jätettä käsitellään, sen käsittely helpottuu, kun biojäte ei ole sen seassa. Materiaali saadaan siten hyötykäyttöön. Me muun muassa otamme jätteitä vastaan ja käsittelemme ne täällä.
Hän harmittelee, että erityisesti kilpailutuksissa ainoa mittari näyttäisi olevan tällä hetkellä hinta.
– Tilaajan vastuu pitää myös huomioida. Sen, joka tekee kyseistä työtä, täytyy pystyä elämään sillä työllä.
Matti kuitenkin arvioi, että jätepuolella ollaan menossa oikeaan suuntaan. EU-tasolla on määriteltynä hyötykäyttöprosentit, joihin voidaan tätä kautta päästä. Vastuullisuuteen ollaan vaikuttamassa nyt montaa eri reittiä. Sen on Mattikin huomannut.
– Tilaajat tulevat vaatimaan sitä yhä enemmän myös tulevaisuudessa, samoin esimerkiksi pankit. On jännää, että pankit ovat kaikkein kiinnostuneimpia meistä. He kysyvät, onko meillä kiinnostusta investoida päästöttömiin käyttövoimiin ja sieltä tulee nyt paljon ohjausta muutenkin.
Tehdään yhteistyötä
Ympäristöhuollon alalla tapahtuu koko ajan paljon. Siksi olisi tärkeää tehdä enemmän yhteistyötä kuljetusalan, mutta myös muiden toimialojen välillä.
–Betonin hyödyntämisen saralla puhutaan siitä, että olemme Suomessa edelläkävijä. Euroopan tasolla olemme kuitenkin aika pohjalla ja kierrätysprosentit ovat alhaalla. Se herätti ainakin minua. Meidän pitäisi lähteä yhdessä miettimään, miten tätä alaa voisi kehittää. Mahdollisuuksia nimittäin on.
Meidän pitäisi lähteä yhdessä miettimään, miten tätä alaa voisi kehittää. Mahdollisuuksia nimittäin on.
Matti on itse mukana jo pitkään kestäneessä projektissa, jossa suunnitellaan vaarallisten jätteiden kaatopaikkaa Kainuuseen. Kyseessä on yritys nimeltään Kaiku Ympäristö, jonka omistajina ovat neljä eri yritysten.
–Siinä olemme mukana me (Kempeleen Siirtokuljetus Oy), Veikko Lehti Oy, Envitop Oy ja Enlink Oy. Heillä on osaamista rakentamiseen ja meillä kierrätykseen. Haluamme ratkaista haasteen niiden jätteiden osalta, joita ei voida kierrättää.
Matti korostaakin, että kuljetusalan olisi tärkeää hyödyntää enemmänkin synergiaetuja. Voidaanko tehdä yhteistyötä esimerkiksi silloin, jos auto pitäisi ajaa jostain tyhjänä pois. Hän kokee, että SKALilla on tärkeä rooli siinä, että verkostoja voidaan luoda. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa raahelaisen Petri Haikaran kanssa.
–Hän toimittaa meille jätteet. Aiemmin näin ei ole toimittu ja verkosto on tullut SKALista. Verkostoituminen on noussut tärkeäksi monessa asiassa. Tällä alalla on tärkeää saada vertaistukea ja sparrausta siitä, miten muualla on tehty.
Jatkamme matkaa Kempeleeseen. Se on keskittymä monelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle, jota kutsutaan Zatelliitiksi. Kierrämme alueen, missä on valtavat tehdashallit ja paikat erimuotoisille materiaaleille. Sieltä ne lähtevät eteenpäin Etelä-Suomeen ja jopa ulkomaille: muun muassa Ruotsiin, Baltiaan, Saksaan ja Hollantiin.
Henkilöstö tervehtii iloisesti toimistorakennuksessa. Hyvästä ilmapiiristä kertoo jotain sekin, että henkilöstöstä inspiraation saaneet kuvituskuvat hymyilevät vihreän pakettiauton kyljessä.
Kuvateksti: Pakettiautojen kuvitus on saanut inspiraationsa henkilöstöstä. Auton kyljessä olevat henkilöt ovat yrityksen henkilöstö.
EU-vaaleissa katse logistiikkakustannuksiin
Matka Oulusta Kempeleeseen on noin 14 kilometriä. Matkan aikana keskustelemme kesän eurovaaleista. Kuljetusalalle ne ovat hyvin merkitykselliset erityisesti siksi, että logistiikkaa on vahvistettava samalla, kun keskustelua muun muassa päästövähennystoimista käydään. Suomea pitää miettiä Suomena. Miten erilaiset päätökset vaikuttavat meihin ja näkyvät arjessamme.
Matti korostaa, että kuljetusala on paitsi suhdanneherkkää myös pääomavaltavaltaista alaa. Investoinnit ovat isoja ja niitä pitää ajatella niitä pitkälle eteenpäin.
Hän myös korostaa, että Suomen saavutettavuus korostuu erityisesti tulevaisuudessa.
– Me olemme syrjäinen maa ja saarivaltio. Sen jälkeen, kun Venäjä teki mitä teki, muuttui tilanne täysin. Se on haastavaa meille, kun etäisyydet kasvaa - myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Pitäisi pystyä toimimaan kilpailukykyisenä.
– Keskustelua pitää käydä esille juuri siitä näkökulmasta, mitä SKAL on pitänyt esillä. Tiestön kuntoon ja logistiikkakustannuksiin on kiinnitettävä nyt huomiota.
Nuorten verkostosta ideoita ja kontakteja
Matti on aktiivinen toimija myös SKAL Nuorten verkostossa. Hän on verkoston johtoryhmän varapuheenjohtaja.
– Yleensä meillä on yksi isompi tapahtuma vuodessa. Viimeksi he olivat Oulussa vierailulla. Ohjelmassa oli vierailu meidän toimipisteellämme, St1 terminaaliin tutustuminen, ryhmätöitä ja verkostoitumista.
Verkostolaiset osallistuvat porukalla muun muassa SKAL Forumiin, Kuljetusmessuille ja muihin alan tapahtumiin.
Tarkoituksena on, että kenenkään ei tarvitsisi mennä tapahtumiin yksin
– Tarkoituksena on, että kenenkään ei tarvitsisi mennä tapahtumiin yksin, eikä osallistuminen jäisi siitä kiinni.
Yli sadan hengen verkosto on täynnä innokasta ja aktiivista väkeä.
– Nuorisosta löytyy parempi potentiaali. Meidän pitää katsoa, mitä ympärillä tapahtuu - ja katsoa siitä vielä pidemmällekin.
Toiminta on antanut myös Matille paljon. He tulevat hyvin juttuun esimerkiksi puheenjohtaja Kari Venäläisen kanssa.
– En usko, että olisimme tavanneet missään ilman tätä verkostoa. Lisäksi toiminnassa saatua osaamista käytetään myöhemmin eteenpäin yritystoiminnassa, kuten myös yhdistystoiminnassa. Kannustan kaikkia uuden sukupolven yrittäjiä lähtemään mukaan toimintaan, Matti päättää.
Kempeleen Siirtokuljetus Oy / Kempeleen Jätekuljetus Ky
- Perustettu: 1980
- Kotipaikka: Kempele
- Omistajat: Matti Räisänen, Mikko Räisänen, Johanna Heikkinen, Vesa Räisänen ja Kaisu Räisänen
- Toiminta-alue: Oulun talousalue, kuljetuspuolella koko Suomi
- Asiakkaat: yritykset ja yksityishenkilöt
- Henkilöstö: 40