Katse vuoteen 2023 – Kuljetus- ja logistiikka-alan tavoiteohjelma 2023–2027

Tavoiteohjelma on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, jotka pitävät sisällään yhteensä yli 50 konkreettista esitystä ja toimenpide-ehdotusta kuljetus- ja logistiikkaalan toimintaedellytysten parantamiseksi. Ohjelma antaa valmiin työkalupakin vaikuttamisen eri tilanteisiin tarjoten ratkaisuja kuljetusten ja logistisen järjestelmän tehostamiseen. Siitä löytyy kattavasta faktatietoa asioiden taustaksi.

Seuraavat eduskuntavaalit käydään ensi keväänä. Tavoiteohjelman yhtenä tarkoituksena onkin nostaa alalle keskeisiä asioita vaalikeskusteluun ja sittemmin seuraavalla hallituskaudella huomioitavaksi.

Tavoiteohjelman kuusi pääteemaa– Tehokkaasta logistiikasta Suomelle kilpailukykyä– Liikenneinfra kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle– Energian hinta ja verotus pidettävä kohtuullisena– Säädösmuutoksiin malttia ja laatua– Työvoiman saatavuus turvattava

Tavoiteohjelman avulla vaikutetaan muun muassa seuraaviin:

Puolueiden vaaliohjelmatHallitusohjelmaHallitusohjelman toimintasuunnitelmaHallituksen esitysten valmisteluunBudjetti- ja kehysriiheenEduskuntakäsittelyyn ja sen valiokuntatyöhönJulkiseen keskusteluun, mediaan

Kuljetusalan pärjääminen ei ole vain kuljetusalan oma asia, vaan koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden turva. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, päästöjä on vähennettävä ja kuljetus- ja logistiikka-ala on mukana talkoissa, vaikka se asettaakin suuria paineita alalle. Suomella on vientimarkkinoille kuuluisa takamatka taklattavanaan kilpailijamaihin verrattuna, siksi tehokas logistiikka on Suomelle elintärkeä asia. Vähäpäästöisempään kalustoon ei voida tulevaisuudessakaan investoida, mikäli ala ei säily kannattavana. Tavoiteohjelmassa esitetään näkemys, millä kuljetusala pidetään liikenteessä ja koko Suomi liikkeessä.

Poimintoja kuljetus- ja logistiikka-alan  tavoiteohjelmasta:

Tehokkaasta logistiikasta Suomelle kilpailukykyä

Pelkästään maantieteestä johtuen on logistiikalla Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle huomattavan suuri merkitys. Tavoiteohjelmassa tätä näkökulmaa avataan laajemmin.

Tehokas kuljetus ja logistiikka on yksi keskeinen tekijä Suomen elinvoimalle ja tähän liittyen esitetään muun muassa, että– kaikessa päätöksenteossa on arvioitava ja otettava huomioon aiempaa kattavammin vaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle, josta kustannusvaikutukset kertaututuvat monille muille aloille.

– Suomi tarvitseeerillisen liikenne- jalogistiikkaministerinvarmistamaan liikenteenisossa murroksessa, ettätoimiala säilyy kannattavana,infran kuntoon kiinnitetäänhuomiota ja Suomenlogistiseen kilpailukykyynpanostetaan.

Liikenneinfra kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle

Liikennejärjestelmää ja tiestöä on kehitettävä pitkäjänteisesti, sillä tieverkko muodostaa Suomen kuljetusjärjestelmän perustan myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio, etätyömahdollisuudet ja mm. verkkokaupan kasvu vaikuttavat liikkumiseen, mutta tavarankuljettamista nämä eivät vähennä, vaan osin jopa päinvastoin. Monet digitaaliset ratkaisut, ajoavustimet ja uudet energiamuodot vaativat panostuksia liikenneinfraan. SKAL esittääkin muun muassa, että– tiestön ylläpitorahoitus on saatettava kestävälle tasolle, jotta pystytään mm. päällystämään 4 000 km vuosittain ja taittamaan korjausvelan kasvu.– tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan ja talvihoidon tasoa korottaa.

Taukopaikkoja kehitettävä osana liikenneinfraa

Taukopaikat, erilaiset lyhytaikaiset odotusalueet ja perävaunun tilapäiset jättöpaikat ovat oleellinen osa toimivia logistiikkaketjuja.SKAL esittää muun muassa, että– erityyppiset taukopaikat huomioidaan aiempaa vahvemmin liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa kaavoituksestaalkaen.– erityisesti kaupunkiseuduilla perävaunujen tilapäisiin pysäköintipaikkoihin panostetaan.

Työvoiman saatavuus turvattava

Kuljetus- ja logistiikka-alalla on monenlaisia töitä osaajille niin nyt kuin tulevaisuudessa. Ammattikuljettajien koulutukseen on panostettava ja reitti mm. puolustusvoimien koulutuksesta kuljettajan tehtäviin siviilissä on varmistettava siten, ettei potentiaalinen työvoima valu muille toimialoille ikärajoja koskevien säädösten vuoksi.SKAL esittää, että– kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus.– ammattipätevyyden suorittamista koemallilla kevennettävä.

Tutustu tavoiteohjelmaammeLisätietoa: Janne Kojo, yhteiskuntasuhteiden päällikkö, SKALjanne.kojo@skal.fi; puhelin 09 478 99 310

Eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi kuljetusyritysten viiden prosentin polttoainetuen

Lue tiedotteemme:

Lisätietoa: Petri Murto, asiantuntijapalveluiden johtaja, SKALpetri.murtoskal.fi; puhelin 09 478 99 334

---------------

SKALin jäsenet pitävät ammattidieselin valmistelupäätöstä arvokkaimpana vaikuttamistyön tuloksena

Kuluva vuosi on ollut aktiivisen vaikuttamistyön aikaa. Jo vuoden vaihteessa käynnistynyt polttoainehinnan raju nousu, jota Venäjän käynnistämä sota kiihdytti entisestään, on pitänyt edunvalvojat kiireisinä. Jäsenten palautteen perusteella ammattidieselin valmistelun käynnistämispäätös on ollut merkittävin saavutuksemme.

Kysyimme jäseniltä toukokuisessa SKAL Kuljetusbarometrissä 2/2022, miten jäsenet arvottavat keskeisimpiä edunvalvontatyön tuloksia. Voittajaksinousi ammattidiesel, jota SKAL on ajanut jo vuosien ajan. Ammattidieselin avulla kuljetusyritykset voivat saada palautusta tankkaamansa dieselin polttoaineverosta. Sen rankkasi erittäin merkittäväksi 53 prosenttia kyselyyn vastanneista.

On loogista, että jäsenet arvostavat ammattidieseliä enemmän kuin poikkeusajan suoria tukimuotoja, sillä ammattidieselin kautta saatava hyöty onpitkäaikainen. Se mahdollistaa parempaa ennakointia ja edistää investointeja. Vain kaksi prosenttia pitää ammattidieseliä merkityksettömänä.

Lähes samoihin arvostuslukemiin nousi jakeluvelvoitteen määräaikainen alentaminen, joka on niinikään arjessa pidempiaikaisesti tuntuva etu. Hyödyn edellytyksenä kuljetusyrityksille on, että markkinat toimivat kuten pitää ja polttoainekustannukset alenevat pumpulla asti.  Edunvalvontasaavutusta piti merkittävänä lähes puolet vastanneista ja jokseenkin merkittävänä 31 prosenttia.

Polttoainetukea (kyselyssä kustannustuki) piti erittäin merkittävänä 39 prosenttia ja jokseenkin merkittävänä 28 prosenttia vastanneista. Avoimissa vastauksissa tuen sanottiin tulevan liian myöhään. Osa jäsenkunnasta on myös jyrkästi kaikenlaisia suoria tukimuotoja vastaan.

Lue lisää:Lisätietoa SKAL Kuljetusbarometreistä:Heini Polamo,viestinta@skal.fi, 09 478 99 320.