Transport Valdén on tällä hetkellä isän ja pojan yhteinen yritys, jossa sukupolvenvaihdosprosessi on laitettu käyntiin viime vuonna. Molemmat miehet ajavat tällä hetkellä kuljetuksia. Robert eli Robbe on ollut mukana töissä pienestä pitäen jo ennen ajokortin saamista.
Valdéneiden vanhin ja suurin asiakas on Ahlsell Oy. Asiakassuhde alkoi vuonna 2004. Mårten oli ajanut toiselle LVI-tukkuliikkeelle yli kymmenen vuotta, kun yritys sanoi kaikki pienyrittäjien sopimukset irti. Sieltä siirtyi ihmisiä Ahlsellille, mikä osoittautui myös Valdénille erinomaiseksi sattumaksi.
– En muista edes, kumpi soitti kummalle, minä tutuilleni Ahlselliin vaiko sieltä minulle, Mårten kertoo. Töiden loppuessa vanhasta liikkeestä ajot siirtyivät Ahlsell Oy:lle. Molemminpuolinen sitoutuminen näkyy siinä, että Transport Valdén on hankkinut lisää mittatilaustyönä tehtyjä katettuja nosturiautoja Ahlsellin kuljetuksiin. MG-Trans Porvoosta on sekä pitkäaikainen yhteistyökumppani että asiakas. Muitakin pitkiä asiakassuhteita on paljon.
– Yksi yrityksen kasvunpaikka oli 2013, kun olimme mukana Fennoroadin perustamisessa.
Fennoroad on neljäntoista alueliikennöitsijän kuljetusketju, joka toimittaa rahtia Suomen jokaiseen postinumeroon. Transport Valdén hoitaa ketjussa noutoa ja jakelua Itä- ja Keski-Uudellamaalla.
Vasemmalta Felix Forsman, Mårten Valdén, Robert Valdén, Tom Lindqvist ja Nicke Wollsten. Forsman, Lindqvist ja Wollsten ovat kuljettajia Valdéneilla.Uusi asiakas, uusi maa
Kun Göran Nyholm Vaasasta lopetti kuljetukset Ruotsiin, osti Mårten hänen autonsa vuonna 2009. Kaupan myötä periytyi myös asiakkaaksi Schenker, ja Valdéneilla alkoi liikenne Ruotsiin.Eniten yritys ajaa Tukholman ja Kapellskärin kautta Etelä- ja Länsi-Ruotsiin. Toisinaan mennään maateitse Haaparannan kautta.
– Toinen Ruotsin ajoa ostava asiakkaamme on DSV. Tavallisesti meillä seilaa Suomen ja Ruotsin väliä yhteensä kolme autoa molempien asiakkaiden keikoilla, mutta koronapandemian aikana Ruotsiin on voinut lisätä kuljetuksia. Nyt sinne ajavia autoja on ollut viisi. Kerran viikossa tehdään omien asiakkaiden tavaranvientikeikka Tukholmaan. Tuntuu, että tänä keväänä pysyvää on vain muutos. En kuitenkaan luota osaltamme kovin paljon ulkomaan liikenteen tulevaisuuteen, Mårten kertoo.
Kuljetusala sukuvika
Mårten on aina ollut kuljettajien ympäröimä. Isoisä kuljetti hevosilla, isä kuorma-autolla, vaikka pääosan työurastaan hän ajoikin linja-autoa. Naapurin kuljetusliike sai nuoren porvoolaispojan kiinnostumaan isoista autoista. Kun ajokortti ilmestyi povitaskuun vuonna 1974, alkoi Mårten toimia kuljettajana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Toiminimen Mårten perusti, kun tuttu oli lopettamassa toimintaansa ja myi autonsa vuonna 1993. Vuonna 2009 Valdénin yritys muutettiin osakeyhtiöksi, johon poika Robert tuli myös osakkaaksi.Innostus alaan oli Robertillakin selvä alusta alkaen. Hän opiskeli kuljetus- ja logistiikkatutkinnon ammattikoulussa ja lähti armeijan autokomppaniaan. Sieltä vuonna 2006 palattuaan hän aloitti isänsä yrityksessä kuljettajana. Silloin hankittiin myös toinen auto.
– Vaimoni on sairaalassa töissä, eikä aina järin innostunut minun ja Robben edesottamuksista. Mutta hänelläkin isä ja veli ovat kuljetusalalla. Isä oli aikoinaan mukana Petsamon liikenteessä.Valdénit ovat investoineet uuteen kalustoon sitä mukaa kuin vähäpäästöisyyden painoarvo kilpailutuksissa on lisääntynyt. Parin viime vuoden aikana autoja on tullut neljä lisää.
– Tällä hetkellä meillä on jo seitsemän Euro 6 -moottorilla varustettua autoa. Euro 5 -autoja on kuusi. Vanhoista Euro 4- ja 3 -autoista ei oltaisi saatu vaihdoissa tarpeeksi hintaa, joten ne jäivät meille. Kohta ne olivatkin jälleen ajossa, vaikka ovatkin periaatteessa poistolistalla.
– Viime aikojen kasvu on Robertin ansiota. Kovaa kasvu- tai laajentumistarvetta ei ole ollut, vaan on vastattu asiakkaiden lisääntyvään kysyntään, Mårten kertoo.
– Tuloksen tekee hyvä mies penkin ja ratin välissä. Meillä on aina ollut hyvät kuljettajat ja vähän vaihtuvuutta. Kahdentoista vuoden takaa kyydissä on vielä kaksi kuljettajaa, ja neljä kuljettajaa on tehnyt meille töitä yli kymmenen vuotta. Hyvä yhteistyö kirjanpitofirman kanssa, ulkoistettu vakituinen huoltomies ja autojen merkkihuolto Porvoossa, sekä lisäksi hyvät verkoston neuvonantajat talouden ja tekniikan kysymyksissä ovat myös olennainen osa firman toimintaa, Mårten listaa menestystekijöitä.
”Koronakriisi on tehnyt kuljettajista nyt sankareita.”Lisää hyviä tekijöitä eri tehtäviin
Mårten on huomannut, että mielikuvat kuljetusalasta ovat voimakkaita, vaikka tietoa ei paljon olisikaan.
– Robert tiesi jo koulussa, että tulee tekemään samaa kuin faijansa. Sukulaisetkin sanoivat, että ”hanki kunnon ammatti”. Ei tämä vedä nuorisoa enää samalla tavalla, ja Suomessa ainakin pelätään ulkomaalaisten ajavan kohta kaiken tavaran täällä. Ei ole harvinaista, että palkanmaksussakin on fuskua, mikä karkottaa tekijöitä myös. Koronakriisi on tehnyt kuljettajista nyt sankareita, Mårten toteaa.
Mårten tietää Ruotsin-kontaktien perusteella, että kuljettajapula on Ruotsissa Suomea pahempi.
–Sanoisin myös, että hyvät ajojärjestelijät ovat tulleet harvinaisemmiksi. Olisi tärkeää, että järjestelijät tietäisivät, millaista ja minkä painoista tavara on. Tulee turhia kustannuksia, jos mennään hakemaan kuormaa, mutta paikalla selviää, että määrä ei ollutkaan sitä mitä luultiin. Esimerkiksi entinen terminaalityöntekijä tai kuljettaja sen sijaan tietää varmemmin realiteetit tavaran koosta, aikatauluista ja etäisyyksistä. Nyt järjestelijöiden värväyskriteerit ovat englannin kieli ja IT-taidot, kun ala on muuttunut.
Valdénien kasvutarina voi kuitenkin yhä hyvin. Vuonna 2017 Valdénit ostivat käyttämänsä terminaalin ja varaston eli Tarmolan Logistiikkakeskus Oy:n.
– Olimme täällä aiemmin vuokralaisia. Nyt vuokraamme toimisto-, parkki- ja varastotilaa muille. Varastotilaa aiotaan laajentaa. Pihalla on myös Teboilin raskaan kaluston tankkauspiste, Mårten kertoo.
– Verkostot kasvavat, kun muihin kuljetusliikkeisiin tutustuu tarjoamiensa palveluiden kautta. Voimme kartoittaa yhteistyökuvioita sekä saada ja tarjota apua.
– Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen 45 vuotta toiminut alalla ja tuttuja on kertynyt. Robbella on tietenkin omanikäiset kontaktinsa. Meillä on useita yhteistyökumppaneita, joita suositellaan, jos emme itse pysty hoitamaan asiakkaan hommaa. Olemme todenneet, ettei meidän esimerkiksi kannata hankkia kalustoa, jota käytetään harvoin.
– SKAL:sta tunnen parhaiten SKAL suoritealojen Pia Henrikssonin, jota tapaan Schenker-yrittäjien työryhmässä, sekä lakimies Sami Puskan, joka teki meille sukupolvenvaihdoksen. Oma aktiivisuuteni rajoittuu tällä hetkellä työryhmän kokouksiin. Yhdistysaktiivisuus vaatii määrätyn luonteen ja perehtymisen, johon minulla ei valitettavasti ole riittänyt aika.