Olen varmasti joskus näissäkin kirjoituksissa maininnut, että äidilläni oli kukkakauppa. Pidinpä kauppaa yhden kokonaisen kesänkin opiskelukaverini kanssa, kun vanhemmat rakensivat mökkiä. Huristimme tukka hulmuten sinisellä Datsunilla hankinnoille tukkuun. Olin vastuussa myynnistä, tilausasiakkaista ja laskuista. Kassavirta soljui siinä konkreettisesti käsien kautta, ja laskimella saattoi helposti selvittää, paljonko enintään saattoi saada myyntiä päivän aikana. Hinnoittelu oli omissa käsissä. Se oli ensi oppini yrittäjyyteen.
Sittemmin on tullut vastaan monenlaisia yrityksiä ja toimialoja: kioskia, tavarataloa, kehystämöä, mainostoimistoa, pörssiyritystä, ja kaikkea siltä väliltä. Monia palvelemistani taloista ei enää ole, sillä aika on ajanut niiden ohi. Äitini liike kannatti aikoinaan hyvin, kunnes lähelle nousi marketteja kukkatoreineen, ja ajatkin huononivat. Kun tuli aika luopua, ei sille löytynyt ostajaa. Olisi pitänyt uudistaa tuttua strategiaa, kenties erikoistua, löytää uusia yritysasiakkaita, markkinoida aggressiivisemmin.
Jotakuinkin jokainen yritys, pieni tai suuri, joutuu ajoittain tarkistamaan liiketoimintalogiikkaansa ja pohtimaan, onko toiminta kaikilta osin riittävän kannattavaa, toimivatko kaikki osaset yhteen, vai olisiko uudistumisen paikka.
Tällaista strategian tarkistusta tehdään jäsenyrityksissämme paljonkin, osin jopa tiedostamatta. Muutoksen pohtiminen voi vaatia rauhoittumisen hetken, huilin jatkuvasta suorittamisesta.
Esimerkiksi kansijuttumme Karjalaisen Rahti Oy:n Jukka Karjalainen visioi mieluiten omassa rauhassaan männynlatvoja tuijotellen. Ajatus luopua suuresta asiakkuudesta kypsyi arvattavasti tällaisten rauhallisten hetkien jatkumona. Pelkästään mäntymaisemassa visiointia ei Karjalaisen liiketoiminta ole, vaan se perustuu tarkkoihin laskelmiin ja ajoneuvokohtaiseen kustannusten seurantaan, jota uusi tietojärjestelmä hienosti tukee. Jukalle yrittäjyys on ainoa oikea elämäntapa ja koko perhe on siinä mukana.
Elinvoimaisuuden ylläpitäminen ei ole vain yritysten murhe. Myös monissa paikallisyhdistyksissämme pohditaan aktiivisesti toiminnan kehittämistä ja uusien jäsenien houkuttelemista. Ei ole sattumaa, että paikallisyhdistystoiminta on yksi SKALin strategian ydinkohdista. Jokainen yrittäjä on paikkakuntalainen ja häntä lähinnä ovat oman pitäjän yrittäjät. Jos siellä onnistutaan elävöittämään toimintaa ja luomaan vahva verkosto, tulokset voivat olla niin hienoja kuin Tampereen seudulla.
Jokainen yrittäjä on kuntalainen, ja aika monessa kunnassa on nyt myös yrittäjä kunnanisänä tai -äitinä. Heillä on tästä eteenpäin vastuuta kuntiensa ja hyvinvointialueidensa elinvoimasta ja yrittäjyyden edellytyksistä. Esimerkiksi kaavoituksessa ja maankäytössä tulee eteen isoja päätöksiä, joilla vaikutetaan kuljetustoimintaan. Onnittelemme kaikkia luottamustehtäviin valittuja jäseniämme.
Tällainen paketti tuli tällä kertaa. Mukavia lukuhetkiä.
Heini
