Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi SKAL on laatinut ohjelman, jossa esitetään 12 toimenpidettä kuljetus- ja logistiikka-alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Tuoreen SKAL Kuljetusbarometrin (3/24) mukaan 26 prosenttia yrittäjistä kertoo, että yrityksellä on ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa viimeisen vuoden aikana. Alimmillaan osuus oli vuoden 2024 alussa 18 prosenttia. Kyselyyn vastasi 529 kuljetusyritystä.
Ikäluokkien pienentyessä osaavasta työvoimasta kilpaillaan yhä enemmän.
– Osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisimmistä pitkän aikavälin haasteista kuljetusyrittäjien keskuudessa. On tärkeää huolehtia koulutuspaikkojen riittävyydestä, mutta myös siitä, että olosuhteet ovat kunnossa, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.
SKAL korostaa, että kuljettajien työpaikkoja ovat auto ja tie. Niiden on oltava niin hyvässä kunnossa, että kaikki uskaltavat ja jaksavat ajaa.
Kuljettajakoulutuksen vetovoimaisuudesta huolehdittava
SKALin selvityksen mukaan kuljettajien koulutukseen on onneksi toistaiseksi riittänyt hakijoita: vuonna 2024 ensisijaisia hakijoita logistiikan perustutkintokoulutukseen on ollut 2 190 kappaletta, kun aloituspaikkoja on 1 984 kappaletta. Näin ollen vetovoimaisuusluku on 1,10.
–On hyvä, että ensisijaisten hakijoiden määrä on pysynyt hyvin vakaana ja naisten osuus ensisijaisista hakijoista on ollut nousussa, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Vuonna 2021 logistiikan perustutkinnossa oli opiskelijoita 9 744, joista uusia opiskelijoita 3 330 ja kuljetusalan ammattitutkinnossa oli opiskelijoita 888, joista uusia opiskelijoita 357
Esityksiä työvoiman saatavuuteen
Arvostetaan kuljetus- ja logistiikka-alaa Tehdään kuljetus- ja logistiikka-alasta haluttu ala opiskelupaikkaa harkitsevien ja työelämään siirtyville.
Maahan muuttaville on luotava polku opiskella, kielitaito mukaan lukien, ja saada työpaikka alalta.
Kuljetus- ja logistiikkayritysten rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen osaamisen tasoa on nostettava.
Lisätään kuljetus- ja logistiikka-alan esittelyä eri koulutusasteille.
Suunnataan säännöllistä tiedottamista opoille.
Ammatillista koulutusta kehitettävä ja rahoitus turvattava.
ELY-keskusten kilpailuttaman koulutuksen rahoitus on turvattava.
Ajokorttikoulutusta uudistettava ja ammattipätevyyden hankkimiseen joustoa.
Mahdollistettava kuljettajan ammatin kokeilu ja harjoittelu.
Oppisopimuskoulutukseen liittyvä palkanmaksu uudistettava.
Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen koemalli käyttöön.
Lisää motivoituneita nuoria opiskelemaan logistiikkaa
Kuljetusala tarvitsee vähintäänkin 3 000 uutta kuljettajaa vuodessa. Nykykanavin se ei toteudu. Haaste on kasvamassa, kun ikäluokkien pienentyessä osaavasta työvoimasta kilpaillaan eri toimialojen kesken.
SKAL Kuljetusbarometrin (3/24) mukaan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kasvamassa.
Ammatillinen koulutus on tärkein kanava, joka tuottaa uusia kuljettajia. Tämän vuoksi ammatilliset oppilaitokset ovat erittäin tärkeässä asemassa ja on tärkeää, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan työelämän tarpeisiin. Kuljettajakoulutuksen ja logistiikka-alan koulutuksen kehittäminen on välttämätöntä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Ammatillinen koulutus, kuten koko toisen asteen koulutus, on kuntien vastuulla. SKAL vaatii, että kuntien ja alueiden tulee varmistaa koulutuksen rahoitus ja vahvistaa työelämäyhteistyötä.
Strategia todeksi, uusi hanke käyntiin
Kun kilpailu työpaikoista on kovaa, kuljetus- ja logistiikkatoimialasta on tarjottava mahdollisimman laaja ja monipuolinen kuva. Se edellyttää pitkäjänteistä työtä ja viestintää nuorille.
Yksi SKALin keskeisistä strategisista valinnoista on, että hankimme alalle uusia osaajia. SKAL on hakenut ja saanut rahoitusta Reijo Rautauoman säätiöltä hankkeeseen, jonka työnimi on Nuoria kuljetusalalle. Hankkeen toteuttamista on valmisteltu mm. Linja-autoliiton kanssa.
SKAL käynnistää yhdessä muiden liikennealan järjestöjen kanssa alkuvuonna 2025 hankkeen, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulussa opiskelevat ja tulevaisuuden valintojaan pohtivat nuoret. Ensisijainen kohderyhmä on kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla opiskelevat, jotka pohtivat toisen asteen ammatillisiin opintoihin suuntautumista.
–Tätä on toivottu jäsenistön suunnalta. Meillä SKALissa ja kumppaneilla on siihen tarvittava verkosto, aineistoa, näkemyksiä ja tietoa. Alueyhdistyksemme tekevät työtä monin paikoin, mutta käytännön toimet vaativat nyt vauhdittamista. Järjestön omin varoin ei ole ollut mahdollista tehdä riittävän pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Olemme kiitollisia Reijo Rautauoman säätiölle, että he lähtivät mukaan hanke-esitykseemme, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Hankkeen tavoitteena on lisätä logistiikka-alan houkuttelevuutta. Keskeinen toimenpide on luoda toimintamalli, jonka myötä kohderyhmän nuoret pääsevät tutustumaan logistiikka-alaan ja sitä tarjoaviin oppilaitoksiin.
Kujalan mukaan hankkeen kytkös alan yrittäjyyteen huomioidaan siksikin, että alalla näkyy yrittäjien ikääntyminen ja yrittäjien määrä vähenee. Myöhemmässä vaiheessa tarkoituksena on kytkeä SKALin nuorten verkosto ja omistajanvaihdostoiminnot osaksi alalle tulon toimia.
Case Riveria - opettajien ja paikkojen määrää vähennetty
Erittäin huolestuttavaa on kehitys, jossa oppilaitokset vähentävät logistiikan alan kouluttajia ja aloituspaikkoja. Joensuun Riveriassa opettajien määrää on vähennetty kuudesta kolmeen ja samalla opiskelupaikkoja 150:stä 90:een. Tämä on hämmästyttävää tilanteessa, jossa hyvin valitut logistiikan alan opiskelijat työllistyvät hyvin ja kun suhdanteet paranevat kuljettajien tarve vain kasvaa.
Myös Kouvolassa puolitettiin logistiikan alan opettajien määrä jokin aika sitten. Vähäisellä opettajamäärällä ei riittävään kuljettajan perusopetukseen ja lähikoulutukseen ole mahdollisuuksia. Tämä voi johtaa opiskelujen keskeyttämiseen ja ainakin valmistumisen viivästymiseen. Samalla tehdään yrityksille vaikeammaksi ottaa opiskelijoita työelämässä oppimiseen, kun opiskelijoiden perustaidotkin ovat puutteelliset.
Oppilaitosten rahoituksesta on pidettävä huolta, ettei tällaista tapahdu muualla.
