Liikennevirastosta eläkkeelle jäävä johtava ITS-asiantuntija Risto Kulmala on tehnyt viimeiset 25 vuotta mieleistään kansainvälistä tutkimustyötä älyliikenteen parissa.
– Olen saanut oppia työssäni jatkuvasti uutta ja suunnitella tulevaa. Erityisesti olen paneutunut keskustelevien ja automaattisten autojen hyödyntämiseen.
Eläkeajan suunnitelmat kirvoittavat lämpimän hymyn Riston kasvoille. Töitä on jäljellä enää viikko. Sitten on pitämättömien lomien vuoro.
– Tulen jatkamaan konsulttina alalla, mutta tiedossa on kuitenkin paljon lisää aikaa lapsenlapsen kanssa seurusteluun. Pystyn keskittymään paremmin myös viime aikoina yhä aktiivisemmaksi muuttuneeseen valokuvausharrastukseeni ja tietysti musiikkiin, lukemiseen, kävelyyn ja vesijuoksuun.
Salossa olympiavuonna syntynyt Risto opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa teknillisen fysiikan osastolla matematiikkaa ja valitsi sitten erikoisaiheekseen liikennetekniikan. Tohtorinväitöskirja syntyi vuonna 1995 tilastollisista onnettomuusmalleista.
Työelämä alkoi VTT:llä nopeusrajoitusten tutkijaryhmässä ja jatkui useissa liikenneturvallisuusprojekteissa. Osallistuminen älykkään liikenteen turvallisuusvaikutuksia tutkivaan EU-hankkeeseen viitoitti koko myöhemmän työuran. Vuodesta 2011 saakka Risto on kehittänyt älyliikenteen ratkaisuja Liikenneviraston palveluksessa.
– Vuodet älykkään liikenteen tutkimuksen parissa ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Älyliikennesovellusten lähtökohtana on usein ollut liikenneturvallisuus. Inhimillinen virhe on mukana noin 90 %:ssa onnettomuuksista. Automaattiajamista kehitetäänkin paljolti juuri virheiden ja niiden vaikutusten vähentämiseksi.
Ajoneuvojen lisääntyvä digitalisaatio ja automatisaatio menevät vauhdilla eteenpäin. Ajoneuvot keräävät ja tuottavat jo nyt paljon tietoa. Ne korvaavat tiedonhankkijoina muun muassa nykyisiä kiinteitä mittauslaitteita teiden varsilla. Anturit siirtävät tietoja liikenteen olosuhteista pilvipalveluihin. Kerättyä tietoa tullaan jakamaan, mutta kukaan ei voi vielä tietää mihin kaikkeen sitä tullaan käyttämään.
Risto sanoo, ettei maanteiden tavaraliikenteen edustajien tarvitse olla huolissaan lastitietojen kulkeutumisesta vääriin käsiin. Tiedonkulku pystytään kyllä rajaamaan.
– Tulevaisuus ei ole ongelmaton, mutta esimerkiksi raskaan liikenteen osalta tavoitteet ovat turvallisuuden lisäksi tehokkuus ja työn mukavuus sekä yrittäjälle että kuljettajalle. Kuljettajalla tulee myös säilymään kontrolli ajoneuvossa ja tulevissa autojen kauko-ohjauskeskuksissa. Ajamisessa avustavat muun muassa katvealuetutkat ja vireystilaa valvovat järjestelmät.
Kuljettajien työ kyllä muuttuu, mutta työpaikat eivät katoa. Menee vielä joitakin kymmeniä vuosia ennen kuin autot liikkuvat kaikkialla ilman jatkuvaa ohjausta. Tekoälyn rooli tulee korostumaan, mutta pelko siitä, että se veisi työpaikat, on turha. Lyhyellä aikavälillä työpaikkoja syntyy jopa lisää.