Aineetonta pääomaa

Yleinen oppivelvollisuus täytti viime vuonna sata vuotta. Muistan, kuinka aikoinaan Pisatuloksia jännitettiin ja sitten iloittiin. Suomi oli kärjessä tuossa yläkoululaisten osaamista mittaavassa kansainvälisessä tutkimuksessa kerta toisensa jälkeen. Teimme silloin jotain oikein. Kun sotien  jälleen lähdimme rakentamaan tätä yhteiskuntaa ilman kehittyneitä rakenteita ja rikkauksia, tajusimme, että koulutus on se juttu: Se luo aineetonta pääomaa, kun ei aineellista ollut. Jokainen sukupolvi olkoon edeltäjäänsä fiksumpi, ajateltiin. Syntyi sosiaalista nousua, vaurauttakin, ja Nokian  kaltaisia menestystarinoita.

Lakkasimme kai katsomasta perään, ja koulutus on ajautunut vaikeuksiin. Peruskoulu toimii edelleen jollain tapaa, vaikka Pisa-tulokset vajosivat  menestysvuosista. Kun katsotaan ammattikoulutusta ja kuljettajien opintietä, nähdään, että koulutukseen asetetut panokset ja vaatimukset  kuljettajilta eivät millään tasolla kohtaa. Perustason ammattipätevyyden opiskelija ei esimerkiksi kohtaa opettajaa eikä kuorma-autoakaan niin usein kuin pitäisi. Oppimisessa on kuitenkin kyse ihmiselle hyvin henkilökohtaisten omaksumisprosessien ja oivallusten syntymisestä. Kuinka moni tekee aitoja oivalluksia tuijottaessaan tekstiä päätelaitteelta? Sitähän minäkin: ani harva.

Moni kuljetusyrittäjä joutuukin toteamaan, että yhä useampi töihin tuleva nuori tarvitsee lisää koulutusta yrityksessä. Niin mukavaa kuin onkin valmentaa uusia tulijoita, se vaatii kaiken kokoisilta yrityksiltä huomattavasti aikaa ja työpanosta. Jos tulokas sitten opin saatuaan pian vaihtaakin  työpaikkaa, se kirpaisee varmasti. Kansijuttumme Huhtala Logistics Oy on yli 200 hengen yrityksenä järjestänyt henkilöstön koulutuksen ja palkitsemisen ammattimaisesti johdetuksi kokonaisuudeksi. Toimitusjohtaja Tero Mattilan mukaan osaaminen on Huhtala Logisticsin tärkein voimavara. Kuljetus- ja terminaalihenkilöstö koulutetaan pitkälti talon sisällä, mutta esimiehiä ja johtoa  valmennetaan myös ulkopuolisin voimin. Näin varmistetaan henkilöstön osaaminen ja parannetaan työtyytyväisyyttä, tiedonkulkua ja strategian toteutumista. Suomessa koulutetaan liian vähän ihmisiä kuljetus-, terminaali- ja varastointitehtäviin, Tero Mattila toteaa.

Koulutus on tärkeää myös yrittäjille. Kuljetus M & T Laakso Oy:n toimitusjohtaja Tomi Laakso on kiitollinen hankittuaan aikanaan valmiuksia liikenneyrittäjätutkintoon ammattiopistosta. Jos haluaisi laajentaa, vaatisi se lisää osaamista, Laakso pohtii. Veljesten Markus ja Tomi Laakso perustaman yrityksen hyödyksi on perhepiiristä löytyvää osaamista. Molemmilla veljillä on logistiikan perustutkinto, ja Markuksen Päivi-puolisolla on talousosaamista. Veljesten merkittävimmät opit on kuitenkin hankittu työtä tekemällä. SKAL Nuorissakin toimiva Tomi Laakso suosittelee ammattiaan nuorille työn monipuolisuuden ja itsenäisyyden vuoksi – ja onhan Suomen luonto kaunis, sitä kestää katsella ratin takaa ympäri vuoden.

Tässä kuljetusalan osaajat -teemanumerossa käydään läpi ajankohtainen polttoainetuen hakeminen. Muistamme kaikki alkuvuoden kuukaudet, jolloin kustannukset nousivat nopeasti, mahdolliset polttoaineklausuulit eivät vielä purreet ja yrityksissä jouduttiin kaivamaan rahaa laskuihin syvältä taskunpohjalta, ja jopa ottamaan ulkopuolista rahoitusta toiminnan jatkamiseksi. Kuljetusbarometrimmekin mukaan kohonneet kustannukset jäivät pitkälti kuljetusyrittäjien kannettaviksi. SKAL esitti yhdeksi ratkaisuksi polttoainetukea ja nyt se tulee jaettavaksi. Hyvä yrittäjä, hae tukeasi – se kuuluu sinulle. SKAL on sen sinulle lobannut.

Mukavaa marraskuuta!