SE Mäkisen keltaiset autot ovat tuttu näky Suomen teillä. Yhtiö kuljettaa asiakkailleen autoja Suomessa ja Baltiassa kansainvälisiä kuljetusreittejä pitkin Keski-Euroopasta saakka.
Vuodessa SE Mäkinen kuljettaa jopa lähes 300 000 autoa, jos kaikki toimipaikat ja kuljetukset lasketaan yhteen. Asiakkaina ovat autotehtaat, autojen maahantuojat, jälleenmyyjät sekä leasing- ja rahoitusyhtiöt.
Toimitusjohtaja Iiro Mäkisen mukaan auton kuljettaminen tehtaalta asiakkaalle on monimutkainen palapeli, jossa digitalisaatio on ollut suureksi avuksi.
– Kuljetukset ovat reaaliaikaisesti seurattavia ja koko toimitusketju on läpinäkyvä. Tämä on tuonut paremman asiakaskokemuksen ja helpottanut myös omaa työtämme.
Logistiikan suunnittelu, asiakaspalvelu, kuljettajat, hallinto ja terminaalihenkilökunta ovat yhteyksissä toisiinsa reaaliaikaisen tietojärjestelmän kautta. Kaikki palveluprosessit toimivat tämän järjestelmän avulla.
Autojen kuljettamisessa ja sen valmistelussa on suuri määrä muuttujia, joiden perusteella järjestelmä päättää työjärjestyksen ja aikataulun ja optimoi resurssit.
– Järjestelmä laskee esimerkiksi sen, mikä auto siirretään seuraavana terminaalissa, mihin se siirretään, ja mikä auto tankataan tai ladataan seuraavaksi. Valmistelujen ohella järjestelmä optimoi myös kuljetusaikataulun, jotta luovutettava auto on asiakkaalla juuri sovittuun aikaan. Ei niin, että auto saapuu liian myöhään, tai niin, että se saapuu liian aikaisin, jolloin se vie turhaan tilaa autoliikkeen pihalla, Iiro Mäkinen havainnollistaa.
Autokaupassa puhutaan arvokkaista yksiköistä, joten toiminnan nopeus, oikea-aikaisuus ja häiriöttömyys korostuvat. Jokainen kuljetuksessa säästetty vuorokausi tarkoittaa isoja vapautuvia pääomia.
Mitä paremmin toimintaa optimoidaan, sitä vähemmän ajetaan tyhjiä rekkoja. Se säästää myös polttoainetta ja sitä kautta ympäristöä.
– Kustannussäästöillä on merkitystä etenkin nyt, kun diesel on kallista. Suomalaisen logistiikan kilpailukyvyn pitäisi rakentua laskeville hinnoille eikä kasvaville.
Digitalisaatio tuo myös kustannussäästöjä. Mitä paremmin toimintaa optimoidaan, sitä vähemmän ajetaan tyhjiä rekkoja, mikä säästää polttoainetta. Nämä autot olivat lähdössä Mikkeliin ja Savonlinnaan.Ennakointi jää edelleen ihmisille
SE Mäkisen rooli on digitalisaation myötä kasvanut viimeisestä kuljetusketjusta taaksepäin tehtaita kohti. Hallussa on laajimmillaan auton koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaalle.
– Meillä on nykyään satamatoimintoja, varastointia, tehdashuolintaa, laivakuljetuksia ja tehtaalta vientisatamaan kohdistuvia kuljetuksia, Iiro Mäkinen luettelee.
Vaikka digitalisaatio on logistiikassa suureksi avuksi, Iiro Mäkinen näkee siinä myös muita puolia.
– Kun järjestelmä päättää työjärjestyksen, se tekee tavallaan sitä työtä, jota esimiehet perinteisesti tekevät. Siksi puhun mielelläni siitä, että tässä robotit tekevät päätöksiä.
Järjestelmä vapauttaa kuitenkin ihmisiä tekemään niitä töitä, joissa ihminen on toistaiseksi vielä konetta parempi.
– Ihminen osaa ennakoida myös tulevaa, vaikkapa sitä, että huomennakin tulee tilauksia ja mahdollisesti tietylle paikkakunnalle. Kone ei tiedä näitä, se tietää vain olemassa olevan ja aiemman tilauskannan.
Ennustettavuutta tuo esimerkiksi se, että monet toimialat kulkevat sykleissä. Autokaupassakin kevät on yleensä vilkkaampaa ja syksy rauhallisempaa.
– Historiadataa voi siis jossain määrin hyödyntää, mutta sen käytettävyys on vielä heikko verrattuna siihen, miten ihminen osaa ennakoida asioita. Ja joskus tulee asioita, joita ihminenkään ei osaa ennakoida, kuten esimerkiksi koronapandemian vaikutukset, Iiro Mäkinen muistuttaa.
Hän suhtautuu silti toiveikkaasti siihen, että jonain päivänä nähdään virtuaalinen tilauskanta, joka vastaa tulevan viikon maailmaa ja vertautuu ihmisen ennakointikykyyn.
– Silloin järjestelmä on todella hyvä. Uskon, että tähän vielä päästään. Teknologia kehittyy jatkuvasti.
SE Mäkisellä logistiikan suunnittelu, asiakaspalvelu, kuljettajat, hallinto ja terminaalihenkilökunta ovat yhteyksissä toisiinsa reaaliaikaisen tietojärjestelmän kautta. Tietojärjestelmä optimoi autojen valmistelutyöt ja kuljetusaikataulun.Kuka hyötyy eniten?
Digitalisaatiossa Iiro Mäkisen mielestä on ratkaisevaa se, että sitä hyödynnetään oikein. Täytyy esimerkiksi mitata oikeita asioita.
– Ei digitalisaatio ole mitään taikapulveria, jota käyttämällä kaikki on mahtavaa. Olen nähnyt, että autologistiikassa käytetään järjestelmiä, jotka on tarkoitettu alun perin soran kuljettamiseen, eli mitataan kuljetuksen tonneja. Mutta eihän autoja mitata tonneissa, vaan kappaleissa. Tuollainen järjestelmä voi ohjata toimintaa ihan väärään suuntaan.
Yksi kysymys on myös se, kuka digitalisaatiosta hyötyy eniten. Autojen toimitusketjussa on lukuisia eri toimijoita, joilla voi olla keskenään ristiriitaisia intressejä.
– Esimerkiksi poikkeustilanteessa logistiikan olisi hyvä tietää, jos jonkun autotehtaan kapasiteetti ei riitä odotettuun tuotantoon. Mutta harva myöntää, että se ei riitä. Nämä ovat ihan ymmärrettäviä ilmiöitä, ja tieto kapasiteetin riittämättömyydestä olisi hyödyllinen muille, mutta tällaisia tietoja ei mielellään jaeta.
Tärkeää olisi rakentaa kokonaisuus niin, että se tukisi kaikkien toimintaa.
– Silloin digitalisaatio voisi parantaa myös kaikkien kilpailukykyä.
Takavuosiin verrattuna autotuotannon varastot ovat pienentyneet ja logistiikkapuolen reaktioajat lyhentyneet.
– Kaupan menestykselle logistiikka on yhä tärkeämpää. Tämä on tuonut sille lisää arvostusta, joka on mielestäni ihan ansaittua. Logistiikkaa ei ajatella enää tukitoimintona, vaan omana tärkeänä toimintonaan.
Kuljetusala jo 90-luvulla paalupaikalla
SE Mäkisellä on pitkä historia digitalisaatiossa. Ensimmäisen kerran yritys selvitti tietotekniikan hyödyntämistä toiminnassaan jo 70-luvun lopulla ja toistamiseen 80-luvun lopulla.
Ratkaisevaa oli kuitenkin mobiiliteknologian kehittyminen 1990-luvulla.
– Ainahan kuljetusyritykset ovat pyrkineet löytämään parempia viestintävälineitä työn ohjaamiseen. On ollut autoradioita, hakulaitteita ja matkapuhelimia, Iiro Mäkinen muistuttaa.
Merkkipaaluna voidaan pitää vuotta 1995, jolloin SE Mäkinen lähti kehittämään omaa räätälöityä toiminnanohjausjärjestelmää, joka kattoi myös liikkuvan kaluston ja asiakkaat.
Vuoteen 1998 mennessä SE Mäkisellä käytössä olivat digitaalinen tilausten vastaanotto, tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus, yhteydet rekoissa oleviin mobiilipäätteisiin ja asiakkaille avattu kattava, kuljetukset ja varastoinnin sisältävä verkkopalvelu.
Jokainen prosessin vaihe oli asiakkaan nähtävillä reaaliaikaisesti. Autojen kuljettamisessa tämä oli ainutlaatuista seuraavan vuosituhannen alkupuolelle saakka.
– Se toi jopa sellaisen vau-efektin. Tilaus, toimitus ja laskutus digitalisoitiin, ja se oli tavallaan kolmas teollinen vallankumous, Iiro Mäkinen tiivistää.
Hänen mielestään digitalisaatioon herättiin Suomessa hyvissä ajoin.
– Suomi oli mobiiliteknologian edelläkävijä 1990-luvulla, ja valtiovaltakin panosti asiaan. Kuljetusyritykset olivat paalupaikalla esimerkiksi datan reaaliaikaisuudessaja ajoneuvopäätteissä.
Sittemmin etumatka on kutistunut, kun suuret kansainväliset toimijat ovat päässeet kehitykseen mukaan.
– Maailma on nyt globaali markkinapaikka, ja Suomessa on varsin vähän suuria yrityksiä. Esimerkiksi ohjelmistojen kehityksessä ja optimoinnissa sekä keinoälyn hyödyntämisessä Suomen pitäisi parantaa, ettei se tule kierroksella ohitetuksi, Mäkinen varoittelee.
