EU-vaikuttaminen

Koska valtaosa liikennettä, maantielogistiikkaa ja kuljetuselinkeinoa koskevasta lainsäädännöstä syntyy EU-tasolla, SKAL vaikuttaa aktiivisesti alaan liittyvän EU-lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon.

Tutustu ohjelmiimme

Toimiva logistiikka, toimivat sisämarkkinat

SKALin EU-vaikuttamisen ohjelma 2024-2029 listaa toimia, joilla turvataan Suomen kilpailukyky ja vahvistetaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä.

Tutustu ohjelmaan

EU-vaikuttamisen painopisteet

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Pyrimme jatkuvasti tunnistamaan aiheita, jotka ovat mahdollisesti agendalla vuodesta 2023 alkaen.

SKALin EU-vaikuttamisen painopisteet kirkastaa liikenne- ja logistiikka-alan vaikuttamistavoitteet.

Tutustu ohjelmaan

EU:n ilmastopaketti Fit For 55

Ilmastopaketin vaikutukset maanteiden tavaraliikenteelle huomioitava – SKAL ry:n näkemykset.

  • Suomen virallisen kannan on säilyttävä ennallaan jatkokäsittelyssä: bensiinin ja dieselöljyn verokohtelua ei tule yhtenäistää.
  • Ammattidieseljärjestelmän käyttömahdollisuus on säilytettävä.
Tutustu ohjelmaan

Suomen kilpailukyky huomioitava EU:n ilmastotoimissa

Kotimaiseen lainsäädäntöön vaikuttaa usein myös EU-sääntely. Arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia kuljetusalaan vaikuttavasta lainsäädännöstä on vähintäänkin osin sidonnaista EU-säädöksille. SKAL vaikuttaa aktiivisesti alaan liittyvän EU-lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon.

Kuljetusalalle kohdistuu suuria poliittisen päätöksenteon haasteita. Esimerkiksi päästövähennyskeinot muodostuvat yhä monimutkaisemmiksi ja haastavimmaksi kuljetusyrityksille.

Suomen pitää olla tarkkana. Asumme syrjäisessä maassa suhteessa EU:n päämarkkinoihin ja kilpailukykymme perustuu kuljetusten ja logistiikan toimivuuteen.

Vaikuttaminen Fit For 55 -pakettiin

EU julkaisi kesällä 2021 Fit For 55-ilmastopaketin. Paketti on kokoelma päästövähennyskeinoja, jotka koskevat koko unionia.

Yksi konkreettinen esimerkki SKALin edunvalvontatyöstä on kuljetusalan huomioiminen osana ilmastopaketin eri toimia. Kun Suomi alkoi muodostamaan kantaansa Fit For 55 -pakettiin, SKAL toi esille kuljetusalan näkökulmia.

Suomen logistinen takamatka, ohuet tavaravirrat, pitkät kuljetusetäisyydet ja merirahdin merkittävä osuus olisivat aiheuttaneet haasteita Suomen logistiikalle ja viennille. Päästövähennystoimista aiheutuvat kustannukset olisivat nousseet Suomessa korkeammiksi kuin sen kilpailijamailla.

Paketin energiaverodirektiiviä koskeva esitys olisi tuonut 26 sentin lisäveron dieselin litrahintaan. Vuositasolla sen kustannusvaikutukset olisivat satoja miljoonia euroja. Edunvalvontatyön ansiosta Suomi kiristi kantaansa. Tällä hetkellä suuren valiokunnan kanta on, että bensiinin ja dieselin verotusta ei tule EU-lainsäädännöllä yhdenmukaistaa.

Suomen tulee myös jatkossa pitää kiinni mahdollisuudesta verottaa dieselöljyä bensiiniä alemmalla verokannalla. Muissakin EU-linjauksissa Suomen on suhtauduttava kriittisesti maamme kilpailukykyä heikentäviin muutoksiin.

Päästökauppajärjestelmä

• SKAL suhtautuu päästökauppajärjestelmän esitykseen kriittisesti. Sosiaalirahasto, jolla tasattaisiin päästövähennysten kustannuksia EU-jäsenvaltioiden kesken, on torjuttava Suomelle epäedullisena.

• SKAL ei pidä komission vaikutusarviota päästökaupan kustannus- ja päästövähennysvaikutuksista riittävänä. Järjestelmästä ja sen vaikutuksista Suomeen tarvitaan lisää tietoa.

Teknologianeutraalisuus

• Uusiutuvan energian sääntelyssä on pidettävä kiinni teknologianeutraaliudesta. Mitään energialähteitä tai käyttövoimia ei tule suosia toisten kustannuksella.

• Erityisesti uusiutuvia sekä synteettisiä kaasu- ja nestemäisiä polttoaineita hyödyntävä polttomoottori on vähäpäästöinen ratkaisu etenkin raskaissa kuljetuksissa.

• Kestävyyskriteerit täyttävien uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainevalikoimaa ei tule tarpeettomasti rajoittaa.

Raskaiden hyötyajoneuvojen C02 -standardien uudistaminen

• Suomessa sallittu ja käytössä oleva kalusto (mitat ja massat) on huomioitava.

• Uusiutuvat polttoaineet on huomioitava päästövähennystavoitteiden laskentaperiaatteissa.

• Uudistus ei saa nostaa raskaimpien kuorma-autojen hintoja suhteessa muihin.

• Raskaimmat kuorma-autot (4-akseliset ja suuremmat) on jätettävä sääntelyn ulkopuolelle. Niitä pitää voida valmistaa ja myydä keskimääräisen CO2-laskennan ulkopuolella ilman sakkomaksupelkoa.

Yhdenmukaistettu laskentamalli päästöjen mittaamiselle

• Laskentamallissa on huomioitava suomalainen kalusto ja uusiutuvat polttoaineet sekä teknologianeutraalius.

• Suomen erityisolosuhteet on ymmärrettävä: kylmä ilmasto, harvaan asuttu maa ja ohuet tavaravirrat johtavat suurempiin päästöihin kuljetusyksikköä kohden.

• Mittaristoon on voitava luoda kertoimia, koska menetelmän avulla tullaan vertailemaan jäsenmaita keskenään.

• On vältettävä kustannuksia alan toimijoille.

Raskaiden ajoneuvojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin uudistaminen

• On voitava säilyttää nyt käytössä olevat mitat ja massat ilman muutoksia.

• On voitava rakentaa yhdistelmä vapaasti maksimien sisällä moduuleja yhdistelemällä.

• Rajat ylittävä liikenne tulee mahdollistaa jatkossakin suurimmilla rajan molemmin puolin sallituilla yhdistelmillä – ei niin että määritellään tarkasti sallitut moduuliyhdistelmätyypit rajan ylittämiseen!

Yhdistettyjen kuljetusten direktiivi

• Kabotaasirajoitus yhdistettyjen kuljetusten maaosuudella on säilyttävä jatkossakin.

• Rautateitä ei tule suosia rahoituksessa.

• Tarpeettomia hankeinvestointeja on vältettävä.

Ajokorttidirektiivin uudistaminen

• Kuorma-auton ajokortin yleisen ikärajan laskeminen 18 vuoteen.

• Traktoreiden ajo-oikeudet direktiiviin omana luokkanaan ja riittävä vaatimustaso pelkästään tiellä käytettävien traktoreiden osalle huomioiden nopeusluokat.

• Ei tiukennuksia suomalaisiin ajokieltomenettelyihin.

Läsnä Brysselissä

Käytännön vaikuttamistyöstä vastaa FinMobility ry, jonka perustajajäsen SKAL on.

FinMobility on johtava suomalaisten liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöjen yhteinen EU-edunvalvoja Brysselissä. Se edustaa yhdeksän järjestön kautta yhteensä 13 500 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 100 000 henkilöä.

EU-edunvalvonta kohdistuu unionin keskeisiin aloite- ja päätöksentekoelimiin: EU-komissioon, neuvostoon ja EU-parlamenttiin. Osa lainsäädännöstä valmistellaan nykyisin niin kutsuttuna delegoituna lainsäädäntönä komission sisäisissä työryhmissä, mikä edellyttää tehokasta säädösvalmistelun seurantaa ja varhaisempaa vaikuttamista.

Lue lisää: www.finmobility.eu/fi/

SKALin EU-edunvalvonnasta vastaa: