Brysselissä EU-komission ja parlamentin uusi viisivuotinen jakso 2024–2029 on käynnissä. Tukevimmat peruspilarit ovat vaihtuneet vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä kilpailukyvyn ja varautumisen vaalimiseen. Samalla EU-säädöstöä ja yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään. Luvassa ei ole aiempien kausien kaltaista uusien aloitteiden sumaa, vaan asiat esitellään laajempina kokonaisuuksina. Tiedonantoihin, suunnitelmiin ja ohjelmapapereihin on yhtä lailla kyettävä vaikuttamaan ennakolta ja jättää myös niihin suomalaisen tieliikenteen kädenjälki.
Ursula von der Leýenin järjestyksessään toinen EU-komissio on maaliskuun alkupuolella sivuuttanut ensimmäisten sadan päivän rajapyykin. Alkukankeudesta ei ole ollut tietoakaan, joten komissio on johdonmukaisesti kyennyt seuraamaan viime vuoden kesällä esiteltyä, von der Leyenin ensimmäistä suuntaviivoitusta sekä kunkin komissaarin tehtävänantokirjelmissä myöhemmin syksyn aikana listattuja lupauksia. Laajoja suunnitelmapapereita on annettu niin puhtaan teollisuuden kehittämiseksi, puolustuksen takaamiseksi kuin autoalan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Katsotaanpa seuraavaksi hieman tarkemmin liikenteen kannalta keskeisimpiä ulostuloja ja kulmakiviä.
Euroopan autoteollinen asema turvattava
Globaali ajoneuvoteollisuus on käännekohdassa. Vauhdilla kehittyvät innovaatiot, puhtaan liikenteen asteittain kiristyvät tavoitteet ja raju kansainvälinen kilpailu vaativat nopeita ja rohkeita ratkaisuja - aikaa ei ole hukattavaksi. EU haluaakin paaluttaa oman paikkansa ohjelmisto- ja tekoälypohjaisissa autonomisissa autoissa, tukea sähköistymistä ja rakentaa toimintavarman latausinfran – myös raskaalle liikenteelle. Sähköautojen saavutettavuutta lisäävä sosiaalinen leasing, eurooppalaisen akkuteknologian laajat tukitoimet ja puhtaat liikennekäytävät avaavat ovea uudenlaiselle kasvulle. Samalla on huolehdittava osaamisesta ja turvattava työntekijöiden asemaa rakennemuutoksen keskellä. Reilu kilpailu edellyttää vastatoimia Kiinan sähköautotuonnille, suoraselkäistä diplomatiaa USA:n myllertäessä kauppapolitiikkaa ja pk-yrityksille helpotusta sääntelysumpussa. Kyse ei ole vain ajoneuvoista – kyse on koko Euroopan liikkumisen, teknologisen aseman sekä työllisyyden tulevaisuudesta.
On aika vahvistaa Euroopan puolustusta ja taata sotilaallinen liikkuvuus
Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut sekä nopeasti että railakkaasti. Maaliskuussa julkaistu Euroopan puolustuksen Valkoinen kirja päällystää pikatietä tulevaan ja kutsuu, tai oikeammin komentaa, jäsenvaltiot paikkaamaan kriittisiä puolustusvajeita, vahvistamaan puolustusteollisuutta ja investoimaan yhteiseen turvallisuuteen. Sotilaallinen liikkuvuus on nyt keskiössä ja siihen odotetaan suunnattavan EU:n seuraavalla seitsenvuotisella budjettijaksolla moninkertaisesti aiempaa tuntuvammin taloudellista panosta. EU on nimennyt neljä strategista liikennekäytävää, joiden on kyettävä siirtämään joukkoja ja kalustoa nopeasti. 500 kriittistä kohdetta – tunneleita, siltoja, satamia ja terminaaleja – on päivitettävä ripeästi. Kyse on valmiudesta reagoida, suojella ja puolustaa. Liikenneväylien kaksoiskäyttö sekä siviili- että sotilaskuljetuksiin asettaa uusia vaatimuksia infrastruktuurille, ja samalla on otettava huomioon myös kestävyyskriteerit.
Kokonaisturvallisuuden saralla Suomella on todella paljon annettavaa EU:lle, mutta samalla meille on myös tarjolla mahdollisuuksien momentum – kuten alueellisesta kehittämis- ja uudistuspolitiikasta vastaava, Suomessa jo kautensa alussa vieraillut italialaiskomissaari Raffaele Fitto onkin osuvasti todennut, ”EU:n itäisten alueiden rajat eivät ole kansallisia rajoja, ne ovat meidän rajojamme, ne ovat eurooppalaisia rajoja”.
EU:n rahantarve on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin
EU valmistautuu vuosien 2028–2035 rahoituskauteen uudistamalla talousarvion rakenteen ja kokoamalla nykyisiä rahoitusinstrumentteja yhteen. Komission haastavana tavoitteena on laatia kehys, jolla vastata EU:n kasvaviin tarpeisiin kattavasti. Tulevan rahoituskausikokonaisuuden odotetaan sisältävän muun muassa jäsenvaltioiden itse laatimat uudistus- ja investointisuunnitelmat, EU:n kannalta strategisia aloja ja teknologioita tukevan kilpailukykyrahaston sekä uusia, rohkeita avauksia EU:n omien varojen kartuttamiseksi. Jäsenmaiden, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän aatoksia ja tarpeita rahoitusraameista kartoittaakseen on komissio avannut kuusi teemakohtaista julkista kuulemista.
Talousarvion yksinkertaistaminen herättää samalla kysymyksiä ja huolta nykyisten rahoitusvälineiden, kuten liikenteen infrastruktuuriin ja kehityshankkeisiin räätälöidyn Verkkojen Eurooppa -väline CEF:n, tulevaisuudesta. On huolehdittava, että liikenteen kehittämiseksi on jatkossakin kohdennettuja, korvamerkittyjä EU-varoja. Jottei myös EU-tasolla pääse käymään kuten niin monessa jäsenvaltiossa kansallisesti – liikenteeltä kerätään jatkuvasti yhä enemmän veroja ja maksuja samalla kun sille palautuu entistä niukempi potti kehittämiseen ja kunnossapitoon.
