Talouden matalasuhdanne näkyy työllisyydessä. Kuljetusalalla se näkyy siten, että kuljetusyrityksissä ei ole ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa - ainakaan juuri nyt. SKAL arvioi tilanteen olevan väliaikainen, joka saattaa palata vielä entistä pahempana.
Lähes puolet (47 prosenttia) barometriin vastanneesta 532 kuljetusyrittäjästä kertoo, että kuljetusyrityksellä ei ole ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa viimeisen
vuoden aikana. Viime vuonna vastaava luku oli 33 prosenttia. 18 prosenttia vastanneista kertoo rekrytointivaikeuksista. Vuonna 2023 luku oli 33 prosenttia.
– Tilanne on kuitenkin väliaikainen ja taloustilanteen parantuessa ongelma työvoiman saatavuudesta palaa entistä pahempana, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Herralan mukaan on syytä kuitenkin pitää mielessä, että laskusuhdanteen jälkeen tulee jossain vaiheessa uusi nousu. Tällöin työvoiman saamisen liittyvät ongelmat ovat taas esillä.
– Lisäksi on muistettava, että kuljettajan kouluttaminen vie aikaa. Kuljetusalalle ei voi siirtyä, elleivät vaadittavat pätevyydet ole kunnossa.
SKAL on aiemmin julkaissut raportin työvoiman saatavuudesta. Ohjelma esittää keinoja, joilla työvoiman saatavuus voidaan turvata.
Joustoa ammattipätevyyden hankkimiseen
Vuodesta 2020 alkaen tavarankuljettajan ammattipätevyyden on voinut säädösten mukaan hankkia koemallilla.
– Malli ei ole tällä hetkellä toimiva, sillä ammattipätevyyskokeen järjestäjille on asetettu liian tiukat pätevyys- ja välinevaatimukset, Herrala sanoo.
SKAL on esittänyt, että kokeen järjestäjälle asetettuja vaatimuksia kevennetään.
– Esimerkiksi ammattipätevyyskokeen arvioijalle ja kokeesta vastaavalle johtajalle on asetettu liian tiukat vaatimukset. Kaksi kokeen arvioijaa on tarpeeton ja kustannuksia lisäävä vaatimus. Yksi arvioija kykenee tekemään arvioinnin, kun hänellä on riittävä työkokemus tai koulutus.
Herralan mukaan myös kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksena toimisi sama vaatimus kuin on asetettu perustason ammattipätevyyskoulutuksen vastaavalle johtajalle.
Koemalli Puolustusvoimiin
Puolustusvoimat kouluttaa noin 3 000 kuljettajaa vuodessa. Heistä kolmasosalle annetaan täysi perustason ammattipätevyyskoulutus ja kahdelle kolmasosalle nopeutettu ammattipätevyyskoulutus.
Herralan mukaan kuljettajien saatavuutta alalle voitaisiin parantaa, jos puolustusvoimat ottaisivat kuljettajien ammattipätevyyden koemallin käyttöön.
– Tämä mahdollistaisi sen, että kaikilla puolustusvoimissa koulutetuilla kuljettajilla olisi myös raskaampia ajoneuvoja koskeva ammattipätevyys voimassa heti asepalveluksen päätyttyä. Se helpottaisi alalle jäämistä, ja mahdollistaisi kuljettajan osaamisen säilymisen myös varusmiespalvelun jälkeen, Herrala sanoo.
Myös kuljettajakoulutuksessa olevan opiskelijan työharjoittelun mahdollistavan hyväksymisasiakirjan myöntämistä on helpotettava.
– Myöntäminen ei saa olla riippuvainen opiskelun rahoittajasta eikä koulutuskeskuksen koulutusluvan myöntäjästä. Hyväksymisasiakirjan myöntämisen perusteeksi on palautettava pelkästään koulutuksen sisältö ja ajallinen kesto, Herrala päättää.
Seitsemän ratkaisua työvoiman saatavuuteen
1. Alan vetovoimaisuutta on parannettava ja työvoimaa houkuteltava: yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä.
2. Kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus.
3. Oppisopimuskoulutuksen palkanmaksua on uudistettava, jotta yrityksillä on kannustimia ottaa opiskelijoita koulutukseen.
4. Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava, Suomeen saapuville on tarjottava riittävästi koulutusta.
5. Ammattipätevyyden suorittamista koemallilla koskevia säädöksiä on kevennettävä.
6. Koemalli käyttöön myös Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa.
7. Kuorma-auton ajokorttikoulutus on uudistettava