EU-tasolla on käsiteltävänä hiilidioksidipäästöjä rajoittava asetusehdotus. Ehdotuksen ongelmana on, että se haastaa kaasun aseman puhtaana käyttövoimana. SKALin Anssi Kujala korostaa, että kotimaiset energiamuodot tulee huomioida kotimaan ja EU-tason päätöksenteossa.
Asetuksen keskeisenä tavoitteena on, että ajoneuvovalmistajat parantaisivat ajoneuvojen energiatehokkuutta ja markkinoille tulisi entistä enemmän vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Kujalan mukaan nyt haasteena on, että ehdotus haastaa kaasun aseman puhtaana käyttövoimana.
-Itärajan maakaasukanavien sulkeuduttua kotimainen biokaasu on äärimmäisen tärkeä. Lisäksi se on erinomainen käyttövoimavaihtoehto raskaaseen liikenteeseen.
Suomessa on 94 000 kuorma-autoa, joista noin 450 on kaasukäyttöistä. Sähkökäyttöisiä on tällä hetkellä vain noin 30. Suomessa nesteytetyllä biokaasulla toimivia ajoneuvoyhdistelmiä käytetään muun muassa raakapuun kuljetuksissa ja maidonkeräilyssä.
-Kaasu mahdollistaa pitkät toimintamatkat, vaikka vielä pullonkaulana onkin puutteellinen jakeluinfra, sanoo Kujala.
Asetusehdotukseen Suomi on esittänyt ratkaisuksi niin sanottua hiilikorjauskerrointa. Sen periaatteena on, että kaasuauton tyyppihyväksynnässä määriteltyä päästöarvoa pienennettäisiin kertoimella, joka ilmaisee, kuinka suuri osa ko. maassa autoihin tankatusta metaanista on biokaasua. Tätä päästöarvoa voitaisiin käyttää myös verotuksen perusteena, mikä tekisi biokaasuautoista kilpailukykyisempiä.
-Ilman tällaista järjestelyä EU:n vähäpäästöisten autojen direktiivi uhkaa jopa lopettaa kaasuautojen valmistuksen, sillä kaasuautoja ei hyväksytä vähäpäästöisiksi pelkästään pakoputken päästä tehtävien mittausten mukaan.
Asia oli syksyllä käsiteltävänä EU:n ympäristöministerien kokouksessa. Suomen ehdotus raskaiden yhdistelmien päästölaskennan kompensaatiomallista ja yli 70 tonnin yhdistelmien vetoautojen rajaamisesta hiilidioksiditavoitteiden ulkopuolelle eivät menneet läpi.
Kompromissina kokouksessa luotiin asetustekstiin oma määritelmänsä raskaissa yli 60 tonnisille yhdistelmissä käytettäville ajoneuvoille. Asian kohtalo on nyt viime kädessä Euroopan parlamentin käsissä ja siitä äänestetään marraskuun täysistunnossa. Lehden painopäivään mennessä asiasta ei ole vielä äänestetty.
Esimerkiksi Saksa on kiinnostunut kaasukäyttöisistä kuorma-autoista. Eräs saksalainen kauppaketju on konvertoimassa jopa 700 kuorma-autoaan kaasukäyttöisiksi.
Kujala korostaa, että biokaasun käyttö parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kotimaisessa tuotannossa on myös merkittävää lisäyspotentiaalia.
-Esimerkiksi maatalouden yhteydessä tapahtuva biokaasun tuotanto yli kaksinkertaistui vuonna 2022. Tuotannossa on mahdollisuuksia, joten pidetään tästä kiinni.
Viime keväänä SKAL ja MTK esittivät, että aloittava hallitus laatisi kansallisen biokaasuohjelman. Kilpailukykyä vahvistaviin käyttövoimaratkaisuihin tarvitaan panostuksia.
-Raskaimman ja pitkämatkaisen liikenteen sähköistymiseen liittyy valtavia haasteita. Suomessa on koko Euroopan suurin kuljetuskalusto ja se on osa kilpailukykyämme. Raskas liikenne tulee tarvitsemaan vuosikymmeniä useita käyttövoimavaihtoehtoja siirryttäessä kohti vähäpäästöisempää liikennettä, sanoo Kujala.
