Kun taloon halutaan valmis betonilattia, soi tuusulalaisen Betonivuoren puhelin. Aluksi valitaan tarpeeseen soveltuva betonilaatu, joka hankitaan työkohdetta lähimmältä betoniasemalta. Betonivuori kuljettaa ja pumppaa betonin kohteeseen, minkä jälkeen kumppanina toimivat lattiavalu-urakoitsijat liippaavat pinnan. Betonivuori hallinnoi siis koko toimitusketjun asiakkaalle - yhdellä laskulla.
Tähän perustuu tuusulalaisen Betonivuoren ydinliiketoiminta. Betonin pumppaus, kuljetus, valutyöt ja valmisbetonitoimitukset tehdään ketterästi, eikä laadusta tingitä. Toimintaa on harjoitettu Uudenmaan alueella jo kymmenen vuoden ajan - Vuoren varmasti, kuten yrityksen slogan kuuluu.
-Jos on tiedossa isompi keikka, lähdemme myös pidemmälle. Silloin kyseessä on yleensä useamman päivän kestävä projekti. Toiminta järjestellään niin, että siirtymiä olisi mahdollisimman vähän. Muuten kauemmas ei kannata lähteä, sillä kustannukset nousevat liian suureksi, kertoo Betonivuoren toimitusjohtaja Ari Korhola.
Vuonna 2020 yritys sai Korholasta uuden toimitusjohtajan. Silloin yrityksen perustanut Timo Vuori päätti siirtyä takaisin ”kentälle”. Toimitusjohtajataustainen ja monessa pk-yrityksissä toiminut Korhola otti yrityksen vetovastuun. Vuori on edelleen mukana omistajan ja kuljetuspäällikön roolissa.
Korhola aloitti samaan aikaan, kun maailman myllerrykset alkoivat kolme vuotta sitten. Koronavuosien ”Nurmijärvi-ilmiö” näkyi yrityksen arjessa kirjaimellisesti, kun ihmiset halusivat muuttaa pääkaupunkiseudun laitamille omakotitaloihin. Eli Betonivuoren toiminta-alueelle.
-Talotehtaiden toimitusten määrät nousivat silloin korkealle ja kysyntää oli paljon, kertoo Korhola.
Sitten tuli sota ja sen mukana nousevat korot, inflaatio ja korkeat energian hinnat.
-Nyt ihmiset muuttavat takaisin keskustan yksiöihin ja kaksioihin. Olemme kuitenkin optimistisia tulevaisuuden suhteen. Kun ihmiset huomaavat korkojen nousun pysähtyneen, uskon, että pientalojen kysyntä taas kasvaa. Tarve pysyy kuitenkin samana, sanoo Vuori.
Myös Betonivuoressa on sopeutettu toimintaa markkinasuhdannetta vastaavaksi. Viime vuonna yritys muutti strategiaansa ja luopui neljästä autosta sekä kannattamattomista yksiköistä.
Olemme me myös surreet. Kun Venäjän kauppa meni kiinni ja energiakustannukset nousivat, erityisesti sementin hinta nousi merkittävästi. Se nosti myös valmisbetonin hintaa 30–40 prosentilla. Silloin päätimme tehdä peliliikkeitä, sanoo Korhola.
Siitäkin huolimatta on Betonivuoren asiakaskunta edelleen moninainen. Valmisbetonitoimittajat, rakennusliikkeet, talotehtaat, infratoimijat ja yksityisasiakkaat ovat sen laajaa asiakaskuntaa.
-Nämä olosuhteet ja suhdanne mahdollistavat sen, että pääsemme ponnistamaan ylös, kun hetki on oikea, Korhola jatkaa.
Kymmenen vuotta yrityksen ohjia pitänyt Vuori luetteleekin yrityksen kilpailuedut kuin apteekin hyllyltä. Niitä ovat notkeus, ketteryys ja ammattitaito.
-Laatu on meillä aina kohdallaan. Emme ota halvinta, hommat tulevat kerralla kuntoon. Jos kaikki pitäisi tehdä kahdesti, se tulisi nopeasti aika kalliiksi, sanoo Vuori.
-Olemme ylpeitä, että voimme auttaa asiakkaita, hän jatkaa.
Globaalit muutokset vaikuttavat myös infraan
Betonivuori toimii tiiviisti siltojen, raiteiden ja satamien parissa. Korhola ja Vuori ovatkin nähneet läheltä, missä kunnossa infra tällä hetkellä on.
-Infraa on viime vuosina jarrutettu ja korjausvelka siltojen kunnostamisessa on älytön. Amerikassa sama ongelma ja nyt ne rupeavat siellä romahtelemaan. Se huolettaa, että emme päädy samaan tilanteeseen, sanoo Vuori.
Yritys on tehnyt muun muassa Destian kanssa kymmeniä siltojen kunnostuksia viimeisen kahden kolmen vuoden aikana.
-Vanha pinnoite kuoritaan pois, kunnostetaan reunapalkit, valetaan suojabetonointi sekä pinnoitetaan uusi asfaltti, Korhola kuvailee. Näin heikkokuntoiselle sillalle luodaan turvallinen tulevaisuus vuosikymmeniksi eteenpäin.
Korholan mukaan hallitusohjelmasta löytyy myös tärkeitä panostuksia laadukkaan infran edistämiseksi.
-Suhdanteessa, jossa yleinen markkina on supistunut, on tärkeää, että valtiovalta tukee yrittäjiä ja toisaalta tekee toimia infran korjausvelan hillitsemiseksi. Suomi on täynnä huonokuntoisia teitä. Ne aiheuttavat vaurioita kalustolle pahimmillaan vaaratilanteita ihmisille, Korhola sanoo.
Uskomme myös, että Suomen NATO-jäsenyys vaikuttaa infra-alaan positiivisesti. Infratarvetta on erityisesti Suomen satamissa ja rajavalvonnassa.
-NATO-jäsenyys vaikuttaa myös puolustusvoimien tarpeisiin. Sillä puolella on paljon tekemistä – esimerkiksi satamiin tarvitaan paljon nykyistä suurempia laitureita, sanoo Korhola.
-Yhtenä päivänä seilasimme proomun kyydissä ympäri Suomenlahtea kunnostamassa laivaväylien merimerkkien kiinnityksiä. Siitä tulee ketteryys. Havainnoimme ympäristöä ja mietimme, mistä löydämme uutta liiketoimintaa, kun vanha kuolee pois, hän jatkaa.
Betonivuoren mielestä kolme konkreettista tekoa, jotta infra olisi tulevaisuudessa laadukkaampaa, ovat:
1. Panostusta teiden ja raideliikenteen kuntoon
2. Kyky sopeutua muuttuviin olosuhteisiin
3. Datan ja tietoliikenteen kehittäminen
Kesä on sesonkia
Suomen sääolosuhteet vaikuttavat monella tavalla Betonivuoren toimintaan. Kesä on yrityksen sesonkiaikaa, kun ihmiset rakentavat ja päivät ovat pitkiä ja valoisia.
- Tiivistetysti voisi sanoa, että kesällä näistä hommista saa tuplasti liikaa palkkaa, talvella tuplasti liian vähän, toteaa Vuori.
Vuori kertoo, että talvisin tilanne on toinen. Toiminnot hidastuvat oleellisesti – erityisesti kovien pakkasten aikaan.
- Absoluuttinen pakkasraja on -15 astetta. Silloin betoni voi jäätyä. Kesäkuumalla on taas se haaste, että betoni voi kovettua liian nopeasti. Betonipumppaus on taitolaji, sanoo Vuori.
Vaikka Tuusula on hyvällä markkinapaikalla pääkaupunkiseudun liepeillä, tulee sieltäkin pitkiä ajomatkoja eri puolille Suomea. Pitkien etäisyyksien maassa polttonesteiden hinnat korreloivat suoraan muuhun tuottavuuteen.
Vastuullista toimintaa
Betonialalla on paljon annettavaa vastuullisuuden saralla. Betonivuori noudattaa toiminnassaan soveltaen ESG-standardeja, eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita.
- Teemme sen, mihin voimme itse vaikuttaa. Toimimme läpinäkyvästi, panostamme henkilöstöön ja huomioimme ympäristön.
- Kalustossa käytämme biohajoavaa hydrauliöljyä, koulutamme henkilöstöä ekologiseen ajotapaan ja suunnittelemme keikat niin, että ajossa olisi mahdollisimman vähän siirtymiä, jatkaa Korhola.
Betonivuoressa myös huomioidaan betonihävikki. Se pyritään pitämään minimissä.
-Pohdimme koko ajan tilauksessamme, miten hävikkiä tulisi mahdollisimman vähän. Betonin elinikä on lyhyt – vain pari-kolme tuntia. Ylijäämä otetaan uusiokäyttöön. Koulutamme verkostoamme muun muassa siinä, mitä on vihreä betoni ja mitä se asiakkaalle tarkoittaa, sanoo Korhola.
EU-taksonomia ohjaa rakennuttajia luokittelemaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. Taksonomian tavoite on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. Betonivuori on yksi osa tässä ketjussa ja sen vaatimukset näkyvät myös heille.
-Vielä markkina ei ole kuitenkaan sellaisessa asennossa, että muun muassa sähköpumppuja olisi kannattavaa hankkia taloudellisin perustein, sanoo Korhola.
He muistuttavat, että rakennusteollisuus työllistää paljon ihmisiä. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio näkyvät myös rakennussektorilla.
- Avainasemassa on, kuinka paljon valtiovalta tukee vihreää siirtymää – esimerkiksi rakennusalan kalustohankintoja tai kustannuksia. Toivottavaa olisi myös, että asiakkaat, jotka palveluita tilaavat, olisivat mukana jakamassa kustannuksia. Ei rahoja voida ottaa vain urakoitsijan lompakosta, sanoo Vuori.
Panostuksia työhyvinvointiin
Betonivuori panostaa kymmenhenkisen henkilöstön viihtyvyyteen monin eri tavoin.
-Meillä kaikki ovat tasavertaisia keskenään. Ihmiset ovat erilaisia ja tulevat erilaisista taustoista, sanoo Korhola.
Henkilöstön työkykyä ylläpidetään muun muassa laadukkaan työterveyshuollon avulla ja firman käytössä on esimerkiksi osteopaatti. Työhyvinvointia tuetaan tarjoamalla pääsy kuntosalille ja tukemalla henkilöstöä yllättävissä tilanteissa.
-Oli kyseessä silmälasien tai polvituen hankkiminen, pidämme henkilöstöstämme huolta. Kerran lupasin työntekijälle 1 500 euroa, jos hän lopettaa tupakanpolton, Vuori kertoo.
Betonivuoressa on jatkuvasti tilausta hyville tyypeille. Pakottavaa tarvetta ei silti ole.
-Pula osaavasta työvoimasta näkyy meidänkin toiminnassamme. Porukka on ammattitaitoista, mutta 2–3 hyvää tekijää puuttuu koko ajan. Luulen sen johtuvan työn mielikuvasta. Betonin pumppaus on fyysisesti raskasta työtä, vaikka toki siitä myös maksetaan hyvin, sanoo Korhola.
-Lisäksi C-kortillisia nuoria on vähemmän kuin ennen. Otanta ammattikunnasta siis suppeampi, hän jatkaa.
Haasteista huolimatta Betonivuori haluaa mennä eteenpäin ja kasvaa. Työhaluja sillä olisi jo kovasti.
-Nyt odotetaan, että sota loppuisi. Kun ihmiset uskaltavat taas investoida, voimme hakea markkinoista sen tarjoamat mahdollisuudet. Vaikka mitä tapahtuisi, betonia menee aina. Kysymys on siitä, kuka sen toimittaa ja kuka sen tuottaa, sanoo Vuori.
Hyvät tyypit haluavat siis riveihinsä muita hyviä tyyppejä. Olivat ne sitten asiakkaita, työntekijöitä tai kumppaneita. Toiveita paremmista ajoista on, ja mennyttäkin on syytä juhlistaa. Marraskuussa kahdella työntekijällemme tulee 10 vuotta täyteen betonivuorelaisena.
-Haluamme olla verkostossa hyvien tyyppien kanssa ja tuoda yhteiskunnalle lisäarvoa, Vuori ja Korhola sanovat haastattelun lopuksi.
Betonivuori Oy
Perustettu: 2011
Kotipaikka: Tuusula
Omistajat: Timo Vuori, Ronnie Neva-aho, Ari Korhola
Toiminta-alue: Uusimaa
Henkilöstö: 10
Kalusto: 6
Suoriteala: Betonin kuljetus ja pumppaus, alihankkijana kahdelle betonin valmistajalle