Logistiikan digitalisaatiota tulee edelleen edistää, käytännön tarpeet huomioitava

Digitalisaatio on yksi keskeinen keino, jolla logistiikkaa voidaan parantaa. Digitalisaation avulla voidaan muun muassa vähentää kustannuksia, tyhjänä ajoa, energiankulutusta ja päästöjä sekä parantaa palvelua ja täyttöastetta.

Studiokuva Pekka Aaltosesta

Suomessa raakapuukuljetuksissa ajoneuvoissa on pitkään ollut ajoneuvopäätteet. Isoimmilla ketjuilla kappaletavara- ja pakettilogistiikassa kuljetustilaustiedot kulkevat lähes kokonaan sähköisesti ja pääosin paperittomasti. Vaikka kehittämisen varaa on, olemme monessa mielessä logistiikan digitalisaation kärkipäässä.

Logistiikka on hyvin globaalia ja kotimaan kuljetuksetkin kytkeytyvät usein kansainvälisiin logistiikkaketjuihin. Siksi Suomen tulee olla mukana keskeisissä kansainvälisissä toimielimissä, missä kehitetään logistiikan digitalisaatiota.

Päästöjen mittaaminen ja raportointi tulee lisääntymään jatkossa

Paineet liikenteen päästöjen laskentaan ja raportointiin ovat kasvussa. Digitalisaatiolla on tässä merkittävä rooli. Heinäkuussa 2023 komissio julkaisee ehdotuksen liikenteen kasvihuonepäästöjen laskennan ja raportoinnin yhdenmukaistamisesta, joka toivottavasti helpottaa yrityksiä.

SKALin hallitus on käynnistänyt digitoimenpideohjelman laatimisen. Laatimisesta vastaa Pekka Aaltonen ja ohjelma on tarkoitus käsitellä SKALin hallituksessa lokakuussa.

SKALin tavoitteita koskien logistiikan digitalisaatiota:

  • LVM:n logistiikan digitalisaation foorumin toimintaa tulee jatkaa tulevan hallituskauden aikana. Ennen jatkoa on syytä tarkistaa foorumin tavoitteet ja toiminnan malli.
  • Lainsäädännön tulee kehittyä logistiikan digitalisaation kannalta käytännön yritystoimintaa tukevaksi.
  • Yritysten toimintamalleja ei tule pakottaa digitalisaation suhteen. Niiden on oltava mahdollistavia. Erityisesti kuljetustilaustietojen ja muiden yrityskohtaisten tietojen jakamisen tulee perustua yritysten vapaaehtoisuuteen. Silloin ne perustuvat todelliseen tarpeeseen, joka hyödyttää yrityksiä.
  • Standardien kehityksen tulee tapahtua logistiikka-alan ja muun elinkeinoelämän tarpeista. Lähtökohtana tulee olla kansainväliset standardit.
  • Suomessa ja EU-alueella sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa on oltava mahdollista ja helppoa. Tieto kulkee viranomaisten välillä siten, että saman tiedon pitää riittää toimitettavaksi viranomaisille vain kerran.
  • Kuljetusten tilaajilta saatavan datan laatuun ja oikea-aikasuuteen tulee panostaa. Palveluun tarvittavat tiedot tulee saada oikein ja riittävän ajoissa, jotta haluttu palvelu voidaan toteuttaa tehokkaasti ja mahdollisimman vähin päästöin.
  • Kyberturvallisuuteen on panostettava. Logistiikka kulkee monen toimijan läpi. Ketjun tai verkoston turvallisuus on kiinni heikoimmasta lenkistä.
  • Liikenteen datan on oltava julkista ja tiedot käytettävissä mahdollisimman reaaliaikaisesti (kuten keli- ja liikennetilannetiedot). Lisäksi näitä on kehitettävä yhä tarkemmiksi ja luotettavimmiksi.
  • Teiden kunnossapidon valvonnassa pitää ottaa kaikki hyöty irti digitalisaatiosta.