Järjestöpäällikkö Pasi Antoinen kertoo tulleensa Liikenneturvaan kesätöihin tittelillä ”kesäpoika” vuonna 2003. Sen jälkeen hän on ”yrittänyt” lähteä talosta puolisen tusinaa kertaa, mutta palannut aina takaisin.
Pasin ensimmäinen vakituinen työsuhde Liikenneturvassa oli tutkimuspulainen-nimikkeellä.
– Tajusin pian, että tutkijaa minusta ei tule, mutta lukkarin rakkaus tutkittuun tietoon on säilynyt. Haluan lukea tutkimuskirjallisuutta, jota alaltamme löytyykin paljon.
Viestintää Pasi Anteroinen on tehnyt Liikenneturvassa pitkään ja työ on ollut mielenkiintoista. Järjestöpäällikkönä päätehtäviin kuuluu yhteydenpito jäsenyhteisöihin.
Jäsenten kanssa pyritään löytämään sopiva yhteinen liikenneturvallisuustyön alue, jossa Liikenneturva voi antaa tukea materiaalin, tapahtumien tai kampanjoinnin kautta.
Kampanjat ovat Pasin sydäntä lähellä. Viimeisimpiä kampanjoita ovat olleet Sinä teet suojatien, Kun ajat, aja, #rohkee ja Näe ihminen liikenteessä.
– Suojatieturvallisuudesta kampanjoimme yhdessä SKAL:n, poliisin ja autoalan järjestöjen kanssa. Yhdessä tehtynä kampanjat ovat vahvempia.
Liikenneturvan työntekijät olivat viime vuonna läsnä 1 800 tapahtumassa. Vierailukohteita olivat usein esimerkiksi koulut ja kunnat. SKALlilaisille Liikenneturva on tuttu kumppani muun muassa koulutapahtumista ja Kuorma-auton päiviltä.
Pasi innostuu, kun pohditaan mikä saa ihmisen tekemään liikenteessä päätöksiä, jotka vaikuttavat muihin tiellä liikkujiin.
– Ei riitä, että kerromme ihmisille mitä pitää tehdä. Puhdas tieto ei riitä. Tehtävämme on miettiä, mitä muita vaikuttamisen keinoja meillä on. Laaja jäsenistömme auttaa meitä lähestymään monia erilaisia ammatti- ja liikkujaryhmiä. Lisäksi voimme kohdistaa viestimme erittäin tarkasti vaikkapa eri ikäryhmille ja valita juuri heille soveltuvan viestintäkanavan.
Pasi Anteroinen painottaa, että liikenteessä on vain ihmisiä. Hänestä on tärkeää, että kanssakulkijaa ei nähdä vain jalankulkijana tai autoilijana, vaan ihmisenä. Kaikki altistuvat joskus tekemään vääriä tulkintoja toisten toiminnasta. Itsellemme annamme helposti anteeksi: minä teen aitoja virheitä. Toisen ihmisen tekemänä sama virhe nähdään ikävänä luonteenpiirteenä tai ilkeytenä. Todellinen yhteispeli syntyy vain ymmärryksestä, että me kaikki teemme joskus virheitä.
Pasi kertoo, että vuoden 2017 tilaston mukaan Suomi on Euroopan 12. turvallisin maa. Silti meillä on yhä yli 200 liikennekuolemaa vuodessa.
– Parannettavaa on siis edelleen, mutta emme myöskään saa pilata liian negatiivisella viestinnällä sitä, mikä meillä on oikeasti hyvää. Suomessa lapset liikkuvat ehkäpä maailman eniten itsenäisesti koulumatkojen ja vapaa-aikansa puitteissa. Näin tulee olla jatkossakin.
Työn lisäksi Pasilla on kaksi intohimoa. Hän seuraa Rovaniemen Palloseuran pelejä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa hevostalleilla. Maisa-ponia hoidetaan yhdessä 13-vuotiaan tyttären ja vaimon kanssa. Pasin osuutta ovat erityisesti huolto- ja kuljetuspalvelut.
– Hevosen kanssa on oltava rauhallinen, siksi tallilla unohtuvat työ, sosiaalinen media ja jatkuva tiedon tarve.