Raskaan liikenteen vertaistuki

SKAL ja Rahtarit ry tarjoavat vertaistukea liikenneonnettomuuteen tai muihin työhönsä liittyviin kriiseihin joutuneille raskaan liikenteen ammattilaisille. Puhelimitse annettavaa kuunteluapua tarjoaa noin 20 vapaaehtoista.

Puhelu numeroon 020 345 888 on soittajalle lisämaksutonta.

Saman alan ammattilainen voi joskus olla paras kuuntelija

Puhelu numeroon 020 345 888 on soittajalle lisämaksutonta.

SKAL ja Rahtarit ylläpitävät ja kehittävät yhdessä vertaistukitoimintaa, jonka idea on lähtöisin Ruotsin ja Norjan sisarjärjestöjen Kollegahjälpen -palveluista. Ennen tammikuussa 2013 avattua yhteistä puhelinlinjaa SKAL ja Rahtarit tarjosivat vertaistukea erikseen.

Suurin osa vertaistukihenkilöistä on käynyt SPR:n Henkisen tuen peruskurssin tai osallistunut järjestöjen tarjoamiin valmennuksiin. Vertaistukitoiminta perustuu vapaaehtoisten kuljetusyrittäjien ja kuljettajien haluun auttaa. Osalla heistä on kokemusta vakavista onnettomuustilanteista. Vertaistukihenkilöiden joukossa on myös sosiaalityön ammattilaisia, joille kuljetusala on läheinen esimerkiksi perheen kautta.

SKAL ja Rahtarit järjestävät vertaistukihenkilöille koulutustapaamisia, joissa annetaan keinoja toisten tukemiseen ja omaan jaksamiseen. SKALissa Vertaistuen vastuuhenkilö on viestintäpäällikkö Heini Polamo. Rahtareiden puolelta toimintaa pyörittää toiminnanjohtaja Suvi Puntti.

Näin vertaistuki toimii

Henkilö soittaa numeroon 020 345 888. Numeroon vastataan ”raskaan liikenteen vertaistuki”. Keskusta operoi Autoliitto. Keskus päivystää viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Tästä numerosta soitto ohjataan lähimmälle vertaistukihenkilölle ”saattaen”, eli keskus yhdistää siis soittajan ja vertaistukihenkilön toisiinsa. Joskus vertaistukihenkilö on estynyt vastaamasta, ja joudutaan etsimään toinen auttaja. Toistaiseksi järjestelmä ei mahdollista viestin tai numeron lähettämistä.

Kun vertaistukihenkilö on saatu langan päähän, soittaja ja vertaistukihenkilö voivat aloittaa keskustelun heti tai vaihtaa numeroita ja sopia uudesta keskusteluajasta. Kun puhelu on siirtynyt vertaistukihenkilölle, yhteys keskukseen katkeaa ja puhelu on yksityinen.

Millaisiin tilanteisiin vertaistuki on tarkoitettu

Vertaistuki on tarkoitettu sellaiseen kuunteluapuun, jossa raskaan liikenteen ammattilaisuudella on merkittävä rooli, oli sitten kyse yrityksen pyörittämisestä, liikkuvan työn aiheuttamasta yksinäisyydestä tai varsinaisesta onnettomuustilanteesta. Yhteydenotto vertaistukeen ei edellytä vakavaa liikenneonnettomuutta. Esimerkiksi yritystoiminnassa voi tulla vastaan kausia, jolloin jaksaminen on lujilla muista syistä, kuten taloudellisista syistä. .

Liikenteessä erityisesti ”tuntemattomasta syystä raskaan ajoneuvon eteen ajautuneet” aiheuttavat pitkään pahaa oloa, takaumia ja syyllisyyden tunteita, vaikka ei olisi missään mielessä onnettomuuden aiheuttaja, vaan nimenomaan uhri. Vertaistuen avulla voidaan taata se, että jokaisella raskaan liikenteen ammattilaisella on halutessaan mahdollisuus saada kuuntelija.

Puhuminen auttaa!

Onnettomuuteen joutuneista huolehditaan useimmiten lähinnä fyysisten vammojen osalta. Onnettomuuspaikalla useimmiten kysytään, tarvitsevatko osalliset kriisiapua. Tilanteen ollessa akuutti ihminen on monesti sokissa, eikä tunnista avuntarvettaan tai osaa ilmaista sitä.

Tarjottu kriisiapu kannattaa aina ottaa vastaan, vaikka välitöntä tarvetta ei tunnistaisikaan. Kriisityön ammattilaiset tunnistavat, missä kunnossa ihminen on, ja osaavat ohjata eteenpäin tarpeen mukaan. Yksin ei pidä jäädä.

Vertaistukipalvelulla ei suljeta pois ammattiauttajien tarvetta – pikemminkin nämä kaksi auttamisen muotoa voivat täydentää toisiaan. Jos itse tilanteesta on kulunut pidempi aika, ammattiapu saattaa tuntua vaikeasti saavutettavalta ja kynnys sen hakemiseen korkealta.

Luottamuksellisuus

Vertaistukihenkilöt ja toiminnan koordinaattorit ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen. Soittajien henkilöys ja yksittäisten puhelujen sisältö jäävät vain vertaistukihenkilön ja soittajan tietoon.

SKAL vertaistuen yhteyshenkilö

Auttavia puhelimia

Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelin 010 195 202 ma–pe klo 9–06, la klo 15–06 ja su klo 15–22.
Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin 010 190 071 su–to klo 18–01, pe ja la 18–03 ja ruotsinkielinen kirkon palveleva puhelin 010 190 072. Ruotsinkielinen päivystys on joka ilta klo 20–24.
Rikosuhripäivystys, Auttava puhelin 0203 16 116, päivystää ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21.