Vuoden ensimmäisessä Kuljetusyrittäjässä puhutaan paljon polttoaineesta. Puhtaimmassa muodossaan lähes kirkkaan läpinäkyvä diesel on käyttövoimana noin 97 prosentissa maanteiden tavaraliikenteen kuljetuskalustoa. Kuljetusyrityksen taloudessa polttoaineen osuus pyörii tavallisesti keskimäärin lähes 30 prosentin huitteilla kokonaiskustannuksista.
Tällä hetkellä osuus on normaalia suurempi, sillä dieselin hinta on historiallisen korkea. Kuljetusyritysten kannattavuus on sukeltanut uusiin syvyyksiin, todistaa myös SKAL Kuljetusbarometri.
SKAL jäsenineen on reagoinut tilanteeseen voimakkaasti. Esitimme valtioneuvostolle ammattidieselin käyttöönottoa. Ulostulomme sai aikaan poliittista liikehdintää ja medianäkyvyyttä. Jos seuraa tiedotusvälineitä, on silmiin voinut osua SKAL-lähtöinen artikkeli polttoaineen hintakriisistä tai Maikkarin tv-spotti. Jäsenyrittäjämme Timo Ojala ja Kari Lähivaara, jotka seuraavat yritystensä polttoaineen kulutusta millintarkasti, kertoivat hinnannousun vaikutuksista Talouselämä-lehdessä: – Nyt ollaan veitsenterän kärjessä. Timo Ojalan lausuma pääsi otsikkoon saakka.
Tilanne on sen verran synkeä, että Kuljetusyrittäjän kansikin pukeutui dramaattisesti tummiin, vaikka numeromme käsittelee aivan toista teemaa, digitalisaatiota. Aasinsiltaa ei tarvitse kauan haeskella, sillä sähköisillä järjestelmillä ja polttoaineen kulutuksella on kiinteä yhteys. Vantaalaisen SE Mäkinen Oy:n toimitusjohtaja Iiro Mäkisen mukaan polttoainetta ja ympäristöä voidaan säästää, kun kuljetuksia optimoidaan sähköisillä järjestelmillä. – Kustannussäästöillä on merkitystä etenkin nyt, kun diesel on kallista, Mäkinen sanoo.
Kattava tietojärjestelmä pystyy määrittelemään vaativan ajoneuvologistiikan työjärjestyksen, aikataulun ja resurssit. Kuljetusten seuranta on reaaliaikaista ja tyhjänä ajo minimissään. Maantiekuljetusten ohella Mäkisellä on satamatoimintoja, varastointia ja laivakuljetuksia. Digitalisaatio on avuksi kaikissa näissä, mutta silti kone ei voi korvata ihmistä tärkeimmissä ajattelua ja ennakointia vaativissa tehtävissä.
Salolainen kuljetusyrittäjä Aarni Isotalo työlääntyi 1990-luvulla ruutuvihkomuistiinpanoihin ja tiedonvälitykseen puhelimessa. Vei monta puhelua setviä kaikkia kuljetustilausten yksityiskohtia, varsinkin kun yrittäjä itse oli ajossa. Isotalo oli nähnyt metsäalan kuljetuksenhallintajärjestelmiä ja alkoi jäljittää vastaavanlaista säiliökuljetuksiin räätälöitäväksi. Aikaa meni pari vuotta ja kustannuksia kertyi roimasti. Tietokoneita vieroksuva Isotalo oli vaativa ja sinnikäs, koska halusi järjestelmiltä helpointa mahdollista käytettävyyttä. Lopputulos toimii, joten sijoitus kannatti.
Digitaalisen tiedon etuna on, että se on välittömästi jaettavissa, jalostettavissa ja kaikkien käytettävissä. Dataan voi tehdä hakuja ja muuntaa eri muotoon, ja sen avulla voi ohjata toimintaa. Sähköisesti toimivan yrityksen on myös helpompi palvella sähköisesti toimivia asiakkaitaan.
On kuitenkin edelleen osa-alueita, joissa digitaaliset järjestelmät eivät korvaa ihmisen ajattelua. Ne ovat ihmiselle ominaiset luovuus, vaisto ja ihmissuhdetaidot. Näistä kun pidetään kiinni, säilytään me ihmiset ihmisinä ja annetaan koneiden ruksuttaa tulosta.
Aurinkoa kohti!
