Käyttövoimat

Kuljetusala on vastuullisesti mukana vähentämässä päästöjä. Se tarkoittaa siirtymää fossiilisista käyttövoimista vähäpäästöisiin, joka muuttaa kuljettamisen kustannusrakennetta ja kustannusajattelua.

Liikennesektori on murroksessa

Ilmastonmuutos on globaali haaste. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä ja fossiilisista polttoaineista on luovuttava. Se tarkoittaa liikennesektorille suurta murrosta.

Henkilöliikenteessä muutos on jo hyvässä vauhdissa, mutta raskaassa tavaraliikenteessä haaste on kertaluokkaa suurempi. Päästövähennyspäätöksiä on tehty kiihtyvällä vauhdilla. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei muutos tapahdu Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn kustannuksella.

Suomen maantieteellinen sijainti, etäisyydet, koko maan elinvoimaisena pitäminen sekä elinkeinorakenne asettavat muutokselle erityisiä haasteita. Se on kuitenkin otettu vastaan: Suomella on esimerkiksi käytössään EU-alueen suurimmat mitat ja massat. Ne ovat tuoneet kustannustehokkuutta ja alentaneet päästöjä.

Käyttövoimasiirtymän tilannekuva

SKALin raportti valottaa, millaisia käyttövoimavaihtoehtoja fossiiliselle dieselille on ja kuinka suuresta muutoksesta logistiikan energiamurroksessa on kyse.

Tutustu raporttiin →

Biokaasu, sähkö ja vety ovat tulevaisuutta

Kevyt henkilöautoliikenne ja säännöllisten reittien paikallinen linja-autoliikenne sähköistyvät Suomessa huomattavaa vauhtia. Sähkö on hyvin vähäpäästöinen ja energiatehokas käyttövoima.

Tavaraliikenteen suuret massat ja pitkät kuljetusetäisyydet luovat silti haasteen nykyiselle akkutekniikalle, jolloin muutkin vaihtoehdot ovat varteenotettavia.

Raskaan kaluston osalta kestäviä käyttövoimavaihtoehtoja on enemmän. Nykyiseen dieselkalustoon soveltuvan uusiutuvan dieselin lisäksi vaihtoehtoja ovat muun muassa biokaasu (nesteytetty ja paineistettu), akkuihin perustuva suora sähkö tai polttokennotekniikkaan pohjautuva vety.

Mikäli raskas liikenne vähentää ilmastopäästöjä vain uusiutuvan dieselin avulla, kohdistuisi dieselin hintaan voimakasta nousupainetta. Sähkön hinta on tällä hetkellä keinotekoisen korkealla tasolla ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tilanne on jopa taloudellisesti kestämätön.

Panostuksia jakeluinfraan

Samalla kun sähköiset kuorma-autot kehittyvät, on haasteiksi muodostumassa latausten järjestäminen sopivissa kohdin logistiikkaketjuja. Latausinfra edellyttää investointeja ja aikaa, joka on jatkossa huomioitava keskeisenä tekijänä jo kuljetusten suunnitteluvaiheessa.

Kaikkiin uusiin käyttövoimiin liittyy myös sen edellyttämä jakeluinfra. Suomessa on 14 nesteytetyn kaasun asemaa, mikä on auttamattoman vähän. Kaasukäyttöiset kuorma-autot tarvitsevat huomattavasti laajemman jakeluinfran. Tällä hetkellä Suomessa ei ole ensimmäistäkään yleisessä käytössä olevaa raskaan kaluston latausasemaa. 

Sähköistyminen tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Kaluston tankkauspaikat voivat olla jatkossa mitä moninaisimpia. Latauksen ei tarvitse tapahtua vain liikenne- tai kylmäasemilla, kuten dieselin tankkaamisen osalta on.  Edullista yöaikaista sähköä voidaan hyödyntää yritysten omissa tiloissa tai ajojen aikana odotusten, lastausten ja purkujen yhteydessä.

Kulurakenne muuttuu

Käyttövoimamurros tulee tekemään suuren muutoksen myös kuljettamisen kustannusrakenteeseen. Kulurakenteen painopiste siirtyy energiakustannuksista muihin kustannuksiin.

Sähköisen kaluston hankinnassa keskeistä on, millä toimintasäteellä ne toimivat ja kuinka tiheästi latauspaikkoja on järjestettävissä. Mitä suurempaa toimintasädettä latausten välille tarvitaan, sen suuremmaksi kohoaa sähköisen kuorma-auton hankintahinta.

Kuljetusalan linjaukset käyttövoimasiirtymään

  1. Ammattidieseljärjestelmä on välttämätön ja tärkeä keino varsinkin siirtymävaiheessa turvaamaan suomalaisyritysten kilpailukykyä ja hillitsemään kuljetuskustannusten nousua.
  2. Maltillinen ja kohtuuhintainen jakeluvelvoite: Uusiutuva diesel soveltuu nykyiseen dieselkäyttöiseen kuljetuskalustoon ja on nopeasti käyttöön otettava keino päästöjen vähentämiseen, mutta koska se kalliina vaihtoehtona rasittaa kustannuskilpailukykyä, on samaan aikaan huolehdittava kustannusvaikutuksista.
  3. Nykyiset massat ja mitat säilytettävä, se on edellytys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
  4. Biokaasun oltava vaihtoehtona kestäväksi käyttövoimaksi myös jatkossa. Tämä on varmistettava EU-tasoisessa päätöksenteossa.
  5. Kotimaista biopohjaista energiantuotantoa on lisättävä, sillä parannetaan myös huoltovarmuuttamme.
  6. Nesteytetyn kaasun jakeluinfraa parannettava. Nesteytetty biokaasu on puhdas kotimainen ja nopeasti käyttöönotettava energiavaihtoehto raskaaseen liikenteeseen, mikäli jakeluinfra on kunnossa.
  7. Kattava ja tehokas sähköisen raskaan liikenteen latausinfra toteutettava yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.
  8. Laaja-alaiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön panostettava, sillä tavaraliikenteen käyttövoimamurroksen vaikutukset ulottuvat hyvin laajalle.
  9. Hyväkuntoinen tiestö ja kunnossapito on nähtävä myös päästövähennyskeinona. Turvallinen kunnossa oleva tiestö tarvitaan kuljettamisen perustaksi sähköistymisestä ja käyttövoimista riippumatta.
  10. Sähköiseen ammattiliikenteeseen on sovellettava alempaa sähköveroluokkaa.
  11. TEN-T-vaatimusten mukainen jakeluinfra- ja taukopaikkaverkosto tulee toteuttaa. Keskeisellä verkolla oleva luotettava jakeluinfra on edellytys uusiin käyttövoimiin siirtymiselle. Jakeluinfra- sekä taukopaikkaverkoston yhtäaikaisella kehittämisellä on myös saavutettavissa monipuolisia synergiaetuja monelle taholle.
  12. Suomen vetytaloutta on vahvistettava paitsi tukemassa raskaimman liikenteen käyttövoimasiirtymää, myös laajemmin maan sähköjärjestelmää tasapainottamassa.
Lisätietoja