Infra-alalla ei satele kiitosta, vaikka kaikki toimisi. Ala huomataan vasta, kun jokin ei toimi, toteaa Seinäjoen KTK:n toimitusjohtaja Jani Latvala. Latvalaa voi hyvällä syyllä luonnehtia infra-alan moniottelijaksi. Vuosien kokemus kenttätyöstä, työnjohdosta työmailla ja nykyisin Seinäjoen KTK:n toimitusjohtajana on tuonut hänelle kattavan näkemyksen infra-alaan. Latvalan mukaan infra-alaa leimaa Etelä-Pohjanmaalla kova kilpailu, ja kausivaihtelut ovat suuria. Sinänsä positiivisesti infraan suhtautuvan hallitusohjelman budjetti jää pieneksi, etenkin Etelä-Pohjanmaan hankkeiden osalta.
Seinäjoen KTK Oy:n historia ulottuu vuoteen 1994, jolloin Seinäjoen, Nurmon, Ilmajoen ja Ylistaron autoilijat yhdistyivät. Yrityksellä oli ensimmäisinä vuosinaan vain kuljetuspalveluita, mutta vuonna 2015 se alkoi myymään myös omaa murska-ainesta. Nykyään yrityksellä on kuljetuspalveluiden ja kiviainesmyynnin lisäksi myös maanrakennusurakointia, asfaltinajoa, nosturi- ja vaihtolavapalveluita sekä talvihoitotöitä.
Nykyinen toimitusjohtaja Jani Latvala tuli yritykseen vuonna 2017. Latvala on alun perin kotoisin Ilmajoelta, Seinäjoen kyljestä. Infra-ala on tullut tutuksi Latvalalle jo pikkupojasta lähtien, sillä hän oli aikoinaan kesätöissä mittamiehenä Länsi-Suomen Ympäristökeskuksella. Lukion jälkeen hän opiskeli talonrakennusta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, mutta jo silloin infra veti puoleensa, eikä Latvala koskaan päätynyt varsinaisiin talonrakennustöihin. Hän oli teknisenä harjoittelijana Destialla ja päätti jatkaa opintojaan Tampereen ammattikorkeakouluun pääaineenaan rakennustekniikka. Valmistuttuaan insinööriksi hän työskenteli kymmenen vuotta rakennusyhtiö YIT:llä eri tehtävissä, muun muassa työpäällikkönä.
Vuonna 2017 Latvala kaipasi työltään pysyvyyttä. Pienten lasten isänä hän halusi saada perhe-elämän ja työn yhdistettyä mutkattomammin sekä enemmän yhteistä aikaa lastensa kanssa. Vuosien reissutyö YIT:llä jäi, kun hän aloitti Seinäjoen KTK:lla maanrakennuspuolen teknisenä johtajana. Puolen vuoden päästä hänet nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi.
- Seinäjoen KTK oli tuttu aiemmista töistä ja koin, että tässä on hyvä aihio laadukkaaseen ja rehtiin tekemiseen.
Seuraavana vuonna 2018 Seinäjoen KTK osti myös Kuortaneen Sora & Kuljetus Oy:n.
Latvala on viihtynyt työssä nyt kuuden vuoden ajan. Parasta työssä on Latvalan mielestä ihmisten kanssa työskentely.
- Olen työssäni tekemisissä usean eri sektorin ihmisten kanssa.
Latvala onkin verkostoitunut kattavasti ja kokee, että se on edellytys tässä työssä. Myös työyhteisö on pysynyt samana, jotkut ovat olleet talossa jopa työuransa alusta asti.
Vaikeita ja kinkkisiä tilanteitakin on tullut vastaan. Korona pakotti uusiin toimintamalleihin, mutta toisaalta ihmiset panostivat korona-aikaan piharakentamiseen ja yrityksen palvelujen kysyntä kasvoi.
Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut kustannusten nousu sekä rakentamisen hiipuminen on kurittanut yritystä. Aiemmin esimerkiksi kallion räjäytysaineita tuotiin Venäjältä, mutta nyt ne tuodaan ainoastaan Suomesta ja Norjasta. Hintojen nousu on ollut väistämätöntä. Myös sähkön hinnan nousu on vaikuttanut yrityksen toimintaan.
Haasteena on myös kova kilpailu alalla.
- Etelä-Pohjanmaa on tunnettu läpi Suomen halvoista kiviaineshinnoista. Suuri yrittäjyys ja pieni pohjalainen hulluus pitävät kilpailun kovana.
Alalla on myös suuret kausivaihtelut. Talvella ei rakenneta eikä päällystetä teitä, joten materiaalien osto- ja kuljetustahti hiipuvat. Piikit ovat yleensä toukokuussa, kun kelit alkavat lämmetä ja syyskuussa kesälomien jälkeen, ennen talvea.
Seinäjoen KTK:n valttikortteja ovat palvelu, nopeus ja toimintavarmuus. Noin 70 ajoneuvoa mahdollistaa isojenkin toimitusten hoitamisen. Asiakas saa osakasverkoston avulla nopeasti ja varmasti haluamansa. Myös kiviaineksen laatu on taattua, ja sitä arvioidaan määrävälein.
Haasteena työvoimapula ja budjetti
Latvala kokee, että uudessa hallitusohjelmassa on hyviä nostoja: se huomioi infra-alan ja korjausvelan hillitsemisen. Hankkeet eivät kuitenkaan osu kovin hyvin Etelä-Pohjanmaan alueelle. Myös budjetti jää auttamattomasti liian pieneksi.
- Kun kustannukset nousevat ja tiestöön budjetoidaan jo muutenkin liian vähän, on selvää, että tulokset ovat vähäiset.
Latvalan mukaan kolme konkreettista tekoa, joita tarvitaan laadukkaan infran turvaamiseksi ovat laadukkaiden tekijöiden löytäminen alalle, rahoituksen toimivuus ja materiaalien laadukkuus.
- Etelä-Pohjanmaalla päällystetään tänä vuonna teitä saman verran kuin 1960-luvulla. Se vaikuttaa paitsi siihen, että tiet rapistuvat niin myös siihen, että meidän asfaltointikuljetuksemme vähenevät.
Pidemmällä tähtäimellä tämä vaikuttaa myös alan työllisyyteen: jos tänä vuonna ei tarvita asfaltointihenkilökuntaa, heidän täytyy siirtyä muihin töihin. Jos ensi vuonna päällystysmäärät nousevat niin henkilöstön palkkaaminen saattaa olla hankalaa. Jos laskeva trendi jatkuu, ei asfaltoinnissa ole pian työntekijöitä. Tämä vaikuttaa taas Seinäjoen KTK:n asfaltointikuljetusten kysyntään.
- Toimiva infra on jo elinkeinon vuoksi yrityksellemme, työntekijöille ja osakkaillemme tärkeä, koska se tietää työllisyyttä. Myös teillä liikkuville kuljettajille on elintärkeää, että infra on toimiva ja hyvässä kunnossa.
Ongelmana infra-alalla on myös työvoimapula. Ulkona tehtävä vuorotyö liikkuvilla työmailla ei välttämättä houkuta nuoria. Alanvaihtajiakin löytyy paljon. Latvala on tehnyt oman osuutensa alan houkuttelevuuden lisäämiseksi käymällä puhumassa alan opiskelijoille Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Hän myös palkkaa mielellään nuoria kesätyöntekijöitä yritykseen.
- Infra-alalla ei satele kiitosta, vaikka kaikki toimisi. Ala huomataan vasta, kun jokin ei toimi.
Latvala on huomannut, miten infra-ala kuitenkin kehittyy jatkuvasti. Jo 15 vuotta sitten opinnäytetyössään Latvala tutki infra-alan koneohjausmalleja. Koneohjausmallien avulla esimerkiksi mittahenkilöitä ei tarvittaisi. Hän oli varma, että koneohjausmallit ovat muutaman vuoden sisällä arkipäivää Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa ne ovat olleet käytössä maanrakennuksessa jo 15 vuotta. Suomi tulee kuitenkin perässä, sillä niitä käytetään meillä edelleen melko harvakseltaan.
Infra-ala on Latvalan mukaan sinänsä yksinkertainen: jotain kaivetaan pois ja jotain tehdään sen tilalle. Se on myös vakaampi kuin vaikkapa rakentaminen, sillä maanrakennusta ja tiestön päällystystä tarvitaan, vaikka rakentaminen hiipuisi. Ala on vakaudestaan huolimatta murroksessa. Siihen vaikuttavat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien kustannusten nousun lisäksi myös muun muassa alati muuttuvat lupa- ja ympäristöasiat sekä erilaiset innovaatiot.
- Uskon, että kiertotalous tulee näkymään alalla tulevaisuudessa enemmän.
Latvala kokee, että käyttövoimamurros tulee hieman perässä Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen kaupunki asiakkaana vaatii ajoneuvoilta tietyt päästöluokat, joita yritys noudattaa, mutta esimerkiksi sähkö tai vety käyttövoimana eivät tunnu tällä hetkellä realistisilta vaihtoehtoilta ajoneuvojen käyttövoimaksi lähitulevaisuudessa.
Seinäjoen KTK:n pitkäaikainen osakas Jarkko Valkama (vas.) ja toimitusjohtaja Jani Latvala Routakallion montulla. Alueelle on suunnitteilla Seinäjoen kaupungin virkistysalue. Tällä hetkellä aluetta louhitaan.
Vertaistuki parasta antia
Kuljetuskeskusten Liitto KKL on SKALin liitännäisjäsen. Kuljetuskeskusten Liitto on KTK-yritysten toimialajärjestö, jonka jäsenenä on 26 KTK-yritystä ympäri Suomen. KTK:illa on osakasyrittäjät, jotka hoitavat kuljetuksia KTK:n alla. Näin KTK:t ovat kasvaneet kattavaksi verkostoksi, jotka pystyvät tarjoamaan laajasti ja nopeasti palveluita alueellaan. Säännöt ovat laatineet osakkaat itse.
Latvala näyttää kännykästään, miten vuorojen jako toimii Seinäjoen KTK:n osakasautoilijoiden kesken. Sähköisessä vuorolistassa näkyy reaaliaikaisesti, kuka on suorittamassa kuljetusta parasta aikaa ja kuka on valmiina seuraavaan. Vuorojen jako näyttää sujuvan mutkattomasti. AC Panther on toiminut tähän saakka toiminnanohjausjärjestelmänä, mutta nyt osa KTK:ista ovat siirtymässä uuteen Procompin R2-järjestelmään, jonka odotetaan toimivan paremmin koko toiminnan sähköistämisessä, ei vain kuljetusten suunnittelussa.
SKALin liitännäisjäsenyyden kautta KTK:t ovat SKALin edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden piirissä, saavat SKALin viestinnän ja pääsevät osallistumaan SKALin tapahtumiin.
Latvala on tyytyväinen SKALin ja toimitusjohtaja Anssi Kujalan tekemään edunvalvontatyöhön.
Hän ehtii osallistua melko vähän tapahtumiin, mutta pitää alan tukiverkkoja tärkeänä. Etenkin KKL:n vuosittaiset toimitusjohtajapäivät saavat häneltä kiitosta.
- Jos on joku ongelmatilanne, sen on varmasti jo kokenut toinenkin toimitusjohtaja. Vertaistuki ja kokemusten vaihto ovat parasta antia.
KKL:n toiminnanjohtajapäivät järjestetään lokakuussa. Tänä vuonna KTK:iden väkeä kokoontuu myös SKAL Forumin yhteydessä pidettävään KTK Johdon päivään 28.-29.10.2023.
Vaikka aika on kortilla kahden aktiivisen tyttären isänä, Latvala aikoo osallistua tapahtumiin, joissa yhdistyvät kätevästi vertaistuki ja vapaa-aika kollegoiden seurassa.
Yrityksen nimi: Seinäjoen KTK Oy
Perustettu: 1994
Kotipaikka: Seinäjoki
Omistaja: 56 yrittäjäosakasta
Toimitusjohtaja: Jani Latvala
Toiminta-alue: Etelä-Pohjanmaa
Henkilöstö: 5 Seinäjoen toimistolla, yhteensä 11
Kalusto: 70 ajoneuvoa
Kuljettaa: hiekka, sora, sepeli, kalliomurske, multa ja tarvittaessa myös muuta
Asiakkaat: Suurimpina PEAB, Asfalttikallio, Seinäjoen kaupunki ja rakennusliikkeet. Myös yksityisasiakkaita.