Talvea, johon meillä on totuttu, ei enää ole. Talvitiepäivillä meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoi keskilämpötilan nousseen Suomessa yli 2 astetta ja ennusti lumirajan siirtyvän 70 vuodessa Etelä-Lappiin. Sitä ei jäädä odottelemaan. Lämpötilan toistuva vaihtelu nollan molemmin puolin edellyttää tuntuvasti parempaa liukkauden torjuntaa kaikkialla Suomessa. Jos näin ei tapahdu ja on mahdollista jopa tienata sillä, kun ei tee mitään, on talvihoidon muutos välttämätön.
Muutos käynnistyy laatuvaatimuksia kiristämällä. Tiestön hoitoluokitus on tarkistettava raskaan liikenteen tarpeita vastaavaksi. Ominaisuuksiltaan ylivoimaiset tiekarhut on palautettava polanteiden poistoon lisäämällä ne kalustovaatimuksiin. Tien pinnan ”riittävän hyvää” kuntoa on mahdotonta valvoa. Niinpä adjektiivit on heitettävä romukoppaan ja määritettävä koko tieverkolle lukuarvot lumen syvyydelle ja erityisesti kitkalle. Ennakoivia toimenpiteitä on vaadittava ja painopisteen tulee olla liukkauden torjunnassa.
Samalla on uusittava urakkakilpailutus. Nykyinen toimintapa vinoutuu sillä, että ensin valitaan halvin pääurakoitsija. Sitten tämä kilpailuttaa varsinaiset hoitotyöt ja valitsee tekijöiksi halvimmat aliurakoitsijat. Toimintamalli halpa x halpa tuottaa surkean lopputuloksen. Urakoitsijalle syntyy katetta vain, kun minimoi kaikki työt. Kilpailutuksessa on siirryttävä yhden kierroksen malliin, jossa osallistujat nimeävät omassa tarjouksessaan keskeiset alihankkijansa, jolloin laatupisteetkin voidaan paremmin arvioida.
Keskeisin uudistus koskee urakan valvontaa. Kun tienpitäjällä eli valtiolla ei ole riittävästi valvontaresursseja, tulee pääurakoitsijalta edellyttää hoitotoimenpiteiden jatkuvaa raportointia. Kuulostaa mahdottomalta, mutta nykytekniikan avulla se on helppoa. Kun hoitokalustoon asennetaan kamerat ja kitkanmittauslaitteet, tienpitäjä voi seurata lumen syvyydelle ja kitkalle asetettujen lukuarvojen toteutumista reaaliajassa valvomosta käsin. Valvonta toimii, laiminlyönneistä rangaistaan ja hyvin tehdystä työtä annetaan bonusta.Laadukkaampi tienhoito maksaa nykyistä enemmän, ja siihen on oltava valmis. Kyse on liikenneturvallisuudesta ja ammattiliikenteessä myös työturvallisuudesta. Tuotantolaitoksissa työtapaturmilla on nollatoleranssi. Saman tavoitteen tulee koskea myös tieverkkoa. Laitetaan tiestön talvihoito kuntoon.