EU-vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n 18.1. Kuution vuosipäivä -tilaisuudessa julkaiseman logistiikka-alan EU-ohjelman mukaan EU-lainsäädännössä on huomioitava vahvemmin Suomen kilpailukyky ja päästövähennysten kustannustehokkuus. Esimerkiksi nykyinen energiatehokas kuljetuskalusto on sallittava jatkossakin sekä Suomen kansallisessa että Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Myös päästökaupan kustannukset on kompensoitava ammattiliikenteelle.
Suomen geopoliittinen ja logistinen asema on muuttunut itärajan sulkeuduttua. Suomi on yhä enemmän saarimainen maa suhteessa muuhun Eurooppaan ja maksaa liikkumisesta sekä tavaroiden viemisestä enemmän: tuoreen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa.
SKALin uunituore EU-ohjelma listaa toimia, joilla turvataan Suomen kilpailukyky ja vahvistetaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä.
– Kaikissa EU-linjauksissa on otettava vahvemmin huomioon Suomen erityisolot ja kaluston koko. Kilpailukyvyllä on valtava vaikutus kuljetusyritysten toimintaan, kansainväliseen kauppaan ja yritysten sijoittumiseen. Esimerkiksi tavaroiden liikkumista maiden välillä ei tule estää turhalla sääntelyllä, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kujalan mukaan Suomen on oltava jatkossa itsekkäämpi, käytettävä kansallinen liikkumavara maksimaalisesti ja tunnistettava tekijät, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn.
– Yksi esimerkki tulevasta on, kun Suomenkin tulee ottaa EU:n laajuinen liikenteen päästökauppa käyttöön joko vuonna 2027 tai 2031. Siitä aiheutuvat lisäkustannukset on kompensoitava ammattiliikenteelle eri keinoin, Kujala sanoo.
Kujalan mukaan ammattidiesel on tässä hyvä EU:n energiaverodirektiivin mahdollistama keino, joka on käytössä useissa EU-maissa. Valtiovarainministeriö on valmistellut tästä lakiluonnoksen vuosina 2022–2023, jota ei annettu koskaan eduskuntaan, sanoo Kujala.
Lausunto liikenteen päästökaupasta on luettavissa SKALin verkkosivuilla.
Suurempi kuljetuskalusto sallittava jatkossakin Suomen ja Ruotsin rajalla
Komissio julkaisi ehdotuksen mitta- ja massadirektiivin uudistamiseksi heinäkuussa 2023. Ehdotus säilyttäisi jäsenmaiden oikeuden päättää kansallisen liikenteen mitoista ja massoista myös jatkossa. Erityisesti Suomen ja Ruotsin väliseen kansainväliseen liikenteeseen komission ehdotus olisi kuitenkin asettamassa rajoituksia.
– Ehdotus muun muassa rajaisi suurimman sallitun korkeuden neljään metriin, kun nykyään Suomen ja Ruotsin välillä voi liikennöidä 4,4 metriä korkeilla ajoneuvoilla. Komission ehdotusta tulee muokata sen jatkokäsittelyssä parlamentissa ja neuvostossa. Rajat ylittävän liikenteen tulee jatkossakin olla mahdollista sellaisilla yhdistelmillä, jotka ovat käytössä rajan molemmilla puolilla, toteaa SKALin johtaja Petri Murto.
SKALin mukaan tämä on esimerkki, jossa valmistellut direktiivit eivät ota huomioon Suomen erityispiirteitä.
Raskaan kaluston päästövaatimukset eivät saa asettaa Suomea huonompaan asemaan
Myös raskaan kaluston hiilidioksidipäästönormeihin esitetään tiukennuksia. Komission esitys on tuomassa raja-arvosääntelyn piiriin useita sellaisia kuorma-autojen ajoneuvoryhmiä, jotka ovat EU-markkinassa pieniä, mutta Suomen logistisen järjestelmän kannalta olennaisen tärkeitä.
Päästönormien laskennassa käytettävä simulointijärjestelmä ei toistaiseksi havaitse ajoneuvoryhmien energiatehokasta käyttöä suuremmilla yhdistelmien mitoilla ja massoilla. Simulointijärjestelmää on kehitettävä ja hiilineutraalien polttoaineiden määritelmä on otettava käyttöön.
SKAL korostaa, että muutokset saattavat nostaa kuljetusyritysten investointikustannuksia ennakoitua enemmän ja ne heijastuvat sitä kautta laajemmin kaupan ja teollisuuden kuljetuskustannuksiin.
– On varmistettava, ettei ajoneuvojen teknisiin, vaatimuksiin tehdä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat suomalaisten mittojen ja massojen käyttöä. Teknisten ominaisuuksien ja vaatimusten täytyy olla sellaisia, että ne toimivat ja niitä voidaan vaivatta käyttää ja kunnossapitää myös pohjoisissa talvisissa olosuhteissa, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala
CountEmission -esitys on oikeansuuntainen
EU:n komissio on antanut asetusehdotuksen kuljetuspalveluiden kasvihuonepäästöjen laskemiselle (CountEmission) 11.7.2023. Aloite kattaa sekä tavara- että henkilöliikenteen päästöt sekä liikenteen solmukohdissa aiheutuvat päästöt. Aloitteen keskiössä on päästöjen laskentamenetelmä, joka perustuu standardiin EN ISO 14083:2023. Aloite ei velvoita ketään laskemaan ja raportoimaan. Jos päästöjä lasketaan ja raportoidaan, tulee se kuitenkin tehdä tämän aloitteen mukaisesti. Päästöjen laskennassa on erilaisia joustoja erityisesti pk-yrityksille.
– Asetusehdotus on monilta osin kannatettava, koska se lisää päästölaskennan vertailtavuutta ja vähentää riskiä, että kuljetusyritys joutuu raportoimaan usealla eri tavalla asiakkailleen, toteaa SKALin logistiikkajohtaja Pekka Aaltonen.
– On hyvä, että siirtymäaika on pitkä eikä pakota ketään raportoimaan. Asetus kaipaa tarkennuksia ja kaupallisesti maksullisen standardin vaatimus lainsäädännössä on aina ongelmallinen ja erityisesti pk-yrityksille, hän päättää.
Ohjelma on luettavissa SKALin verkkosivuilla.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 000 kuljetusyritystä ympäri Suomea. Käytännön vaikuttamistyöstä EU-tasolla vastaa FinMobility ry, jonka perustajajäsen SKAL on. @SKALry
FinMobility on johtava suomalaisten liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöjen yhteinen EU-edunvalvoja Brysselissä. Se edustaa yhdeksän järjestön kautta yhteensä 13 500 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 100 000 henkilöä. @smetrabxl
