Kuljetusyritysten myynti jatkoi maltillista kasvuaan syksyn aikana, mutta kannattavuus laahaa edelleen. Kysyntää ohjaavat infrarakentaminen, biotalousinvestoinnit ja vähitellen myös viennin virkistyminen. Kuljetusyritykset parantavat energiatehokkuutta kalustovalinnoilla ja ennakoivalla ajotavalla.
Tammikuun 2017 SKAL Kuljetusbarometrissä vastanneista kuljetusyrittäjistä joka kolmas oli kasvattanut liikevaihtoaan loppuvuonna ja joka neljäs oli menettänyt liikevaihtoa. Vielä vuosi sitten liikevaihtoviisarit olivat pakkasella. Käänne kasvuun on hidas, ja yrittäjät ennusteissaan varovaisia. Vain noin viidennes odottaa myynnin kasvavan alkuvuonna. Kuljetetun tavaran määrässä tapahtui syksyllä jonkin verran myönteistä kehitystä vertailukauteen nähden: 23 % raportoi tavaramäärien kasvaneen (vrt. 18 % 1/2016) ja 26 % laskeneen (vrt. 33 % 2016).
Kuljetusyritysten kannattavuus laahaa edelleen. Se oli laskenut joka neljännellä ja kasvanut joka kuudennella. Yrittäjien odotukset kannattavuuden suhteen ovat vaatimattomat jatkossakin. Merkit toimeliaisuuden lisääntymisestä ovat 4 kuukauden tarkasteluväleillä hienovaraisia, mutta pidemmällä aikajanalla selkeitä. Kuljetusmäärien ja ajosuoritteiden kehitystä kuvaava käyrä on ollut nousujohteinen tammikuun 2015 jälkeen. Esimerkiksi ulkomaan- ja sopimusliikennettä harjoittavilla kuljetusyrityksillä loppuvuosi 2016 oli vilkas. Pääkaupunkiseudun rakennustyömaat tarjosivat edelleen kuljetettavaa ja tammikuun alkukin näyttää poikkeuksellisen vireältä. Metsäpuolella sahoille kuljetettiin runsaasti tukkipuuta, ja metsäyhtiöiden investoinnit nostivat kuljetusten kysyntää Äänekoskella, Varkaudessa, Kymenlaaksossa ja Pietarsaaressa. Tukki- ja kuitupuukuljetusten liikevaihdon kasvua kevään aikana ennusti 56 % vastanneista.
Energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla ja liikenteen ennakoinnilla
Kuljetuskaluston optimointi tarkoittaa, että yritys valitsee kuljetustehtäviinsä sopivimman mahdollisen kaluston, tavoitteena muun muassa maksimaalinen hyötykuorma ja tehtävään soveltuva moottoriteho. Kaksi kolmesta SKAL Kuljetusbarometriin vastanneesta käyttää tätä energiatehokkuustoimena. Yli puolet yrittäjistä (53 %) kannustaa kuljettajia ennakoivaan ajotapaan ja hieman harvempi (44 %) seuraa, miten kuljettajat ajavat. Ennakointia ovat kuljettajan liikenteen ja liikenneympäristön seurantaan ja erityisesti tilannenopeuden hallintaan liittyvät ratkaisut. Rajujen nopeudenvaihteluiden välttämisellä on merkittävä vaikutus polttoaineen kulutukseen.
Tulevaisuudessa 58 % yrittäjistä aikoo todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti uusia kuljetuskalustoaan energiatehokkaammaksi. Myös reitti- ja aikataulusuunnittelun tehostamiseen (63 %) sekä täyttö- ja käyttöasteiden kasvattamiseen (67 %) panostaminen kiinnostavat.
Ajonopeuden alentamisen energiatehokkuustoimena mainitsi 38 % vastaajista. Kuorma-autojen sallittu enimmäisnopeus tieverkolla on 80 km/h. Lain mukaan nopeudenrajoitin on asetettava 90 km:n tuntivauhtiin. Tätä alempaa rajoitinasetusta käyttää kyselyn perusteella noin puolet yrityksistä. Enemmistö (62 %) heistä valitsi liikenneturvallisuuden tärkeimmäksi ja energiatehokkuuden toiseksi tärkeimmäksi (52 %) syyksi alentaa ajonopeutta. Vastanneista 7 % ilmoitti hyödyntävänsä biodieseliä nykyisessä kalustossaan. Lähes joka viides (18 %) suunnittelee hyödyntävänsä sitä tulevaisuudessa. Kiinnostus investoida etanolia, sähköä tai kaasua käyttäviin ajoneuvoihin oli muutaman prosentin luokkaa.
Varovaista kiinnostusta kalustokoon kasvattamiseen
Noin joka kolmas kyselyyn vastanneista arvioi, että nykyistä (25,25 m) pidempi tai painavampi (76 t) ajoneuvoyhdistelmä lisäisi jossain määrin energiatehokkuutta. Hieman alle 60 % ei pystyisi hyödyntämään suurempaa kalustoa kuljetuksissaan. Suomi sallii eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuret enimmäismassat. Monessa tapauksessa kuljetettavan tavaran paino ja tilavuus tai kuljetusreitti eivät ole ihanteelliset maksimimassoille. Trafin seuraamia HCT-kokeiluja eli normaaleja mittoja ja massoja suurempien yhdistelmien kokeiluja on käynnissä muun muassa kontti-, päivittäistavara- ja puutavarakuljetuksissa. Ensimmäiset kokeilujaksot päättyvät ensi vuonna.
Katu- ja tieverkon kunto sekä liikennesuunnittelu ja hankinnat kiinnostavat kunnissa
Kuljetusyrittäjien vastaukset kuntavaalikyselyymme olivat odotetusti liikenne- ja kunnossapitopainotteisia. Kuntien infrarakentaminen, siltojen kantavuus sekä jakeluliikenteen edellytykset kiinnostivat enemmistöä vastanneista. Kakkossijalla oli yrittämisen tukeminen ja kolmosena kuntien hankintapolitiikka. SKAL:n kuntavaaliteemat mukailevat kuljetusyrittäjien mielenkiinnon kohteita: ”Meidän kunnassa tiet hoidetaan, on elinvoimaa ja osataan ostaa.”
SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Kysely toteutettiin 21.12.2016–8.1.2017. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Barometrikyselyn vakio-osio käsitteli kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Ajankohtaiskysymyksemme koskivat kuljetusalan energiatehokkuustoimia ja kuntavaaleja.
SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle.
SKAL Twitterissä: @SKALry #kuljetusbarometri
Tilaisuutta Kuljetuskuutiossa isännöi SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL:n jäsenkuntaan kuuluu noin 5 300 kuljetus- ja logistiikka-alan yritystä. www.skal.fi
