Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL pitää tärkeänä sidosyksiköiden käytön rajoittamista julkisissa hankinnoissa. Sidosyksiköt, toisin sanoen in-house-yksiköt, ovat julkisyhteisöjen, kuten kuntien, omistamia yhtiöitä. Hankintayksikön pitää omistaa sidosyksiköstä vähintään 10 prosenttia ennen kuin se voi ostaa siltä palveluita. Tällä estetään keinotekoisia järjestelyjä ja varmistetaan, että sidosyksiköiden käyttö on läpinäkyvää ja oikeudenmukaista.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on useita hankintalakiin liittyviä kirjauksia. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että hallitus tavoittelee keskipitkällä aikavälillä julkisista hankinnoista merkittävää kustannussäästöä turvatakseen laadukkaat palvelut. Sidosyksikköomistaminen ja sidosyksikköhankinnat ovat lisääntyneet siten, että reilu kilpailu ja toimivat markkinat vaarantuvat.
Hankintalain uudistus on ollut lausuttavana ja menossa eduskuntaan alkusyksystä. Muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta.
Markkinat on kartoitettava ennen hankintapäätöstä
Hankintalakia on tarkoitus uudistaa muun muassa edistämällä markkinakartoitusta ja hankinnan huolellista valmistelua. SKAL pitää markkinakartoitukseen kannustamista hyvänä, mutta epäilee, onko sekään riittävä toimenpide. SKALin mielestä kaikissa kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tulisi käydä markkinavuoropuhelua osana laadukasta hankintaprosessia.
– Markkinakartoitus voi olla hyvin vapaamuotoinen tapa kuulla tasapuolisesti alalla toimivia yrityksiä ja potentiaalisia tarjoajia. Esitämme tällaista toimintatapaa jokaisessa kansalliset kynnysarvot ylittävässä hankinnassa sekä markkinakartoituksen kuvaamista hankintapäätöksessä, hankinta-asiakirjoissa ja hankintakertomuksessa, toimitusjohtaja Anssi Kujala kuvaa.
SKALin mukaan julkiset hankinnat tulee jakaa järkevän kokoisiin osiin, sillä se mahdollistaa myös pk-yritysten osallistumisen tarjouskilpailuun lisäten tehokkaasti kilpailua ja markkinoiden tasapuolisuutta. Hankintayksikön tulisikin perustella selkeästi, jos se jättää hankinnat jakamatta osiin. Poikkeukset ovat tarpeettomia ja vain vesittävät jakamisvaatimuksen vaikuttavuutta.
Sidosyksiköiden käyttöä rajoitettava
Samaan aikaan kun sidosyksikköomistaminen on lisääntynyt, ovat myös sidosyksikköhankinnat lisääntyneet tavalla, joka ei tue reilua kilpailua ja toimivia markkinoita. Sidosyksiköt ovat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia yhtiötä, joilta omistajat voivat ostaa palveluita kilpailuttamatta. Edellytyksenä on, että hankintayksikkö käyttää todellista määräysvaltaa sidosyksikköön.
SKALin mielestä 10 prosentin vähimmäisomistusta koskeva vaatimus on sekä tarkoituksenmukainen että toteuttamiskelpoinen.
– Tämä vaatimus varmistaa, että sidosyksiköt ovat riittävällä tavalla sidoksissa hankintayksikköön, mikä estää keinotekoiset järjestelyt ja varmistaa, että sidosyksiköiden käyttö on läpinäkyvää ja oikeudenmukaista, sanoo edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Vähimmäisomistusvaatimuksen tulee koskea myös mahdollisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä ja se on mainittava laissa erikseen ja varmistettava etteivät keinotekoiset järjestelyt kuntayhtymien kautta ole mahdollisia.
Sidosyksiköiden omistusosuuden vähimmäisvaatimus tulee ulottaa koskemaan myös jätehuollon toimialaa. Jätehuollon toimialalla kuntien omistamien yhtiöiden asema on merkittävä sekä lakisääteisten tehtävien hoitamisessa että markkinoilla.
– Vähimmäisomistusvelvollisuus varmistaisi nykyistä paremmin, että kuntayhtiöt eivät laajentaisi toimintaansa markkinoille perusteettomasti, toteaa SKAL Ympäristön toimitusjohtaja Lasse Kontiola.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 3 700 kuljetusyritystä ympäri Suomea. @SKALry
