Tiestön kunnon parantamiseen on panostettu koko vaalikauden. Vaalikautta on jäljellä ja hanskamme eivät ole tippuneet, vakuutti ministeri Lulu Ranne SKAL Forumissa Jyväskylässä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin järjestämään tapahtumaan osallistui 250 kuljetusyrittäjää eri puolilta maata.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vertasi puheessaan tiestön korjausvelkaa valtionvelkaan, jota on lähdettävä hallitusti ja määrätietoisesti vähentämään. Hallitus on lisännyt korjausvelkarahaa niin, että – ministerin sanoin – vuosi 2024 oli mallisuoritus. Tuolloin päällystettiin maanteitä korjausvelan pysäyttämiseen vaadittavat 4 000 kilometriä ja vähän päälle.
– Meillä on 3,3 miljardin euron väylärahasta melkein 2 miljardia euroa tierahaa, Ranne kertoi.
Ministeri korosti, että infrarahapotti on tuonut tiestön korjausvelan purkamiseen tähän mennessä jo lähes puoli miljardia – summan, joka näkyy suoraan tiestön kunnossa.
– Hallituksen korjausvelkapakettia on onnistuttu kasvattamaan tämän kauden aikana 568 miljoonaan, kun se oli hallitusohjelmassa alun perin noin 50 miljoonaa pienempi. Jos tiet eivät ole kunnossa, täällä ei toimi mikään, Ranne sanoi.
Viimevuotisella korjausvelkarahalla saatiin pysäytettyä kaikkein huonokuntoisimpien teiden rapistuminen. Ministeri Ranne perustelee tiestöpanostuksia ennen kaikkea turvallisuudella ja elinkeinoelämän tarpeilla sekä huoltovarmuudella.
Päälle tulevat vielä sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet, ja joka kerran kun pistetään tie tai silta kuntoon, se on siviilielämällekin hyväksi.
Seuraavan kerran EU-rahoitusta, myös sotilaalliseen liikkuvuuteen, voi hakea vuonna 2028. Haettavana on rahoitusta tiestöön, siltoihin ja raiteisiin.
SKAL: Liikenteen päästökaupan siirtyminen ei saa peruuttaa kilpailukykytoimia
EU:n ilmastokokous viime viikolla päätti siirtää liikenteen päästökaupan voimaantuloa. EU-maat eivät olleet kypsiä ottamaan polttoaineen päästökauppaa käyttöön alkuperäisessä aikataulussa. Suomessa on varauduttu päästökaupan tuloon raskaan liikenteen polttoaineveroa palauttavan järjestelmän, niin sanotun ammattidieselin, valmistelulla.
– Kuljetusalan tarvitseman ammattidieselin valmistelu on edelleen kesken. Me SKALissa muistutamme, että työn kilpailukykyisen liikenteen eteen on jatkuttava. Päästökaupan siirtyminen ei muuta isoa kuvaa, ammattidiesel tarvitaan, ja se on tuotava pikaisesti eduskuntaan, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Ammattidieselistä on hallituksen kirjaus, että se tulisi voimaan päästökaupan käyttöönoton myötä. Jos sitä ei toteuteta, ammattiliikenteen kustannukset nousevat huomattavasti.
SKAL kiittää hallitusta siitä, että se on tehnyt lukuisia toimia polttonesteiden hinnan alentamiseksi. Polttoaineveron alennukset ja jakeluvelvoitteen nousu-uran madaltaminen merkittävästi ovat estäneet dieselin hinnan nousua. Näiden muutosten yhteisvaikutus kuljetusyrittäjille on 240–260 miljoonaa euroa vuodessa.
Vielä 2040 SKALin arvion mukaan noin 90 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on dieseliä.
– Nyt jatkossakin on oltava tarkkana, ettei heikennetä kansalaisten ostovoimaa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä, Kujala sanoo.
Hyväkuntoinen tiestö ja kohtuulliset energiakustannukset ovat tärkeitä tekijöitä logistisen kilpailukykymme vahvistamisessa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 3 600 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry
SKAL Forum on vuotuinen SKAL ry:n jäsenistön ja asiantuntijaorganisaation kokoontuminen ajankohtaisten teemojen ja verkostoitumisen merkeissä. Vuoden 2025 SKAL Forum järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 14.-15.11.
