Lausuntopyyntö VN19891/2024 4.7.2024
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja yksityistielain toimivuudesta, epäselvyyksistä, soveltamisesta ja puutteista. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausunnonantajia vastaamaan lausuntopyynnössä oleviin tarkentaviin kysymyksiin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää lausuntonaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
1. Yleiset huomiot yksityistielain (560/2018) toimivuudesta ja soveltamisesta käytännössä?
Pääosin yksityistielaki toimii, vaikka joitain tulkintaepäselvyyksiä on esiintynyt. Uudistus on helpottanut yhteydenpitoa tiekuntien kanssa.
Yksityistielain muutoksilla ei ole saavutettu merkittävää käännettä yksityisteiden kunnon osalta, vaan teiden kunnon heikkeneminen jatkuu. Asiaan vaikuttavat keskeisesti myös yksityistieavustusten määrärahatasot sekä korjauksiin kannustavat avustusprosentit.
Yksityisteiden kunnon osalta huomioita on kiinnitettävä mitoitukseen, erityisesti liittymät ja rumpujen pituudet on mitoitettava niin, että tarvittaessa suurella ja raskaalla kalustollakin voidaan liikennöidä ilman pelkoa tein vaurioitumisesta. Myös kohtaamis- ja kääntöpaikoilla on muistettava raskaammankin liikenteen tarpeet.
2. Yksityistielain uudistuksen tavoitteena oli lainsäädännön selkeyttäminen ja modernisoiminen sekä edellytysten luominen yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle. Miten nämä tavoitteet on saavutettu?
Uudistettu yksityistielaki on tuonut selviä parannuksia yksityisteiden hallinnoinnin prosesseihin ja tavoite on saavutettu varsin hyvin. Nykyinen laki on selkeämpi ja tarjoaa aktiivisille tiekunnille hyvät edellytykset tien kehittämiseen ja ylläpitoon. Kuten jo edellä on todettu, teiden kuntoon ei ole tullut erityistä parannusta.
3. Huomioiko nykyinen yksityistielaki riittävästi toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset erityisesti energia- ja turvallisuusnäkökulmasta?
SKALilla ei ole tiedossa ongelmia tästä näkökulmasta. Yleisesti voidaan todeta huoltovarmuuden edellyttävän, että kuljetusketjut toimivat tehokkaasti joka paikassa myös metsistä ja maatiloilta lähtien.
4. Miten yksityistielain muutoksenhakua, kuten moitekannetta, koskevat säännökset toimivat käytännössä?
SKALilla ei ole kommentoitavaa tähän kysymykseen.
5. Miten yksityistien käyttömaksua koskevat säännökset ovat toimineet käytännössä?
Lainsäädäntö on sinällään tarkoituksenmukainen. Käyttömaksua koskevat säännökset ovat toimineet hyvin, erityisesti siltä osin, että maksuista tulee säätää tiekunnan kokouksessa, eikä omavaltaisesti. Käyttömaksujen periminen käytännössä on kuitenkin vaikeaa. Säännölliset yksityisteiden käyttäjät (läpikulkijat) eivät ota tiekuntiin yhteyttä luvan saamiseksi ja maksusta sopimiseksi.
6. Ovatko tiekunnan kokousmenettelyt riittävän selkeästi säännelty yksityistielaissa?
SKAL katsoo, että pääosin kokousmenettelyt on säännelty riittävän selkeästi. Laista tulee selvästi ilmi mm. kuntien avustuksien ehtona oleva tiekunnan kokousten pitäminen. Laki myös mahdollistaa kokousten pitämisen tarvittaessa harvemmin kuin kerran vuodessa, jopa 4 vuoden välein.
Yhteisomistuksessa olevien osakastilojen ja kuolinpesien osalta sääntelyä voisi selkiyttää ja joustavoittaa.
7. Onko tieyksiköiden määrääminen, vahvistaminen ja muuttaminen säännelty riittävästi yksityistielaissa?
Lakiin tulisi lisätä vaatimus uuden yksikkölaskelman nähtävillä pitämisestä kokouskutsun aikana. Nyt sitä ei vaadita, vaikka on usein kokouksen tärkein asiakirja ja muita asiakirjoja edellytetään olevan nähtävillä kutsun aikana.
8. Onko tien tekeminen, tienpito ja tien käyttäminen säännelty riittävästi yksityistielaissa?
SKALilla ei ole kommentoitavaa tähän kysymykseen.
9. Tulisiko yksityistielaissa mahdollistaa kunnan määräämisen yksityistien tieosakkaaksi ja missä tilanteissa tämä olisi tarkoituksenmukaista?
Myös kunta pitäisi voida velvoittaa yksityistien tieosakkaaksi. Nykyisin velvoittaminen on mahdollista vain valtion osalta. Tilanteissa, joissa tien vaikutusalueella on paljon käyttöä kuntalaisille esimerkiksi virkistysalueen tai isojen hankkeiden muodossa, kunnan määrääminen yksityistien osakkaaksi voisi olla tarkoituksenmukaista. Kunnan tulee tietysti olla osakkaana kuten muidenkin, jos sillä on kiinteistöomistusta tien vaikutuspiirissä.
10. Tulisiko ammattimaisesta tieisännöinnistä säätää yksityistielaissa ja mitkä asiat edellyttäisivät tällaista sääntelyä?
SKALilla ei ole kommentoitavaa tähän kysymykseen.
11. Huomioiko nykyinen yksityistielaki riittävän joustavasti välttämättömän infrastruktuurin kuten välttämättömien sähkö- ja viestintäjohtojen sijoittamisen yksityisteiden yhteyteen?
Kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle ei ole aina hyvä asia. Kaapelit vaikeuttavat tienpitoa ja aiheuttavat siten lisäkustannuksia. Lakiin tulee lisätä, että kaapelit on sijoitettava niin, ettei niistä ole tienpidolle haittaa. Esimerkiksi sähkölinjat tulee kaivaa sovitun mukaisesti riittävän syvälle.
Mikäli sähkö- tai viestintälinjoja sijoitetaan tien varteen, tulee linjan haltijalle osoittaa myös vuosittainen korvausvelvollisuus. Tämä voi olla
vakiokäyttömaksu tai tiekunnan osakkuus ja sitä kautta osuus kustannuksista.
12. Muut huomiot yksityistielain muutos- ja kehittämistarpeista?
SKAL toteaa yleisesti yksityisteiden kuntoon liittyen, että rahoitusta ja avustuksien määrää olisi myös niiden osalta lisättävä. Kuten aiemmin on todettu, teiden kunnon heikkeneminen on vain jatkunut. Yksityistiet tulee huomioida myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Yleisesti tierahoitukseen tarvitaan selkeä tasokorotus. SKAL katsoo, että tieverkon pitäisi yleisesti olla paremmassa kunnossa ja tasoltaan nykypäivän tarpeita vastaavalla tasolla. Pitkällä aikavälillä tiestön rahoitus tarvitsee miljardin euron tasokorotuksen: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.
SKALin kantoja yleisesti teiden kehittämiseen ja kunnossapitoon on koottu mm. ”Suomen tiet kuntoon” ja ”Maanteiden talvihoidon haasteet” -ohjelmiin:
Suomen tiet kuntoon – ratkaisuja Liikenne 12-suunnitelman uudistamiseksi
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Ari Herrala
toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
