Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto jatkokirjelmään Suomen kannasta energiaverodirektiivin uudistamiseen.
Jatkokirje ja Suomen kannan muodostaminen
Jatkokirjeen alussa Suomen kanta -kappaleessa todetaan, että Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 7.10.2021 toimitetussa kirjelmässä U56/2021 vp, jota täydennetään ja täsmennetään tällä kirjeellä seuraavasti.
SKAL korostaa, että Suomen kanta täsmentyi vuonna 2021 U-kirjeen eduskuntakäsittelyn aikana. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli U-kirjettä loppuvuonna 2021 ja antoi siitä lausunnon LiVL30/2021 vp suurelle valiokunnalle. SKAL nostaa tästä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnosta esiin keskeisen Suomen kannan:
”…lähtökohtaisesti bensiinin ja dieselöljyn verokohtelua ei tule ehdotuksessa yhtenäistää ja että ammattidieselin ja mahdollisen dieselin ja bensiinin verokohtelun yhtenäistämisen osalta tulee varmistaa, että ehdotuksilla ei vaaranneta Suomen kilpailukykyä eikä lisätä tarpeettomasti logistiikan kustannuksia ja että varmistetaan ehdotusten myönteiset ympäristövaikutukset”
Suuri valiokunta muodosti vuonna 2021 Suomen kannan liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaisesti.
SKAL esittää, että Suomi omassa kannassan edelleen selvästi tuo esiin seuraavat reunaehdot energiaverodirektiivin uudistamiseen:
– Bensiinin ja dieselin verokohtelua ei tule energiaverodirektiivissä yhdistää
– Mahdollisuus ammattidieselin käyttöön tulee säilyttää direktiivissä
Yksityiskohtaisia huomioita jatkokirjeestä
Jatkokirjeessä on todettu, että Neuvoston puheenjohtajamaat ovat edistäneet neuvotteluja direktiiviehdotuksen artikla- ja teemakohtaisilla tarkasteluilla sekä koko direktiiviä koskevilla kompromissiehdotuksilla kohta kolmen ja puolen vuoden ajan.
Jäsenvaltioiden näkemykset eriävät edelleen merkittävästi toisistaan. Tavoitteena on kuitenkin edelleen edistää asian yleistä valmistelua ja kompromissin saavuttamista korkean tason verotuksen työryhmässä 27.11.2024. Jatkokirjeellä on tarkoitus täsmentää Suomen kantoja tietyiltä osin.
Jatkokirjeessä valtioneuvosto tuo esille, että uudistuksen sisältö on kehittynyt useissa Suomelle keskeisissä kysymyksissä myönteiseen suuntaan. Tällaisena kehityksenä mainitaan energiatuotteiden yksityisen ja yrityskäytön verotuksellisen erottelun samoin kuin moottoribensiinin ja dieselöljyn verotasojen eriyttämisen jatkaminen. SKAL pitää tätä kehitystä neuvostotyön aikana erittäin myönteisenä ja Suomen vuonna 2021 määritellyn kannan mukaisena.
Jatkokirjeen mukaan ”Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa on ehdotettu horisontaalirankingin poistamista eli saman veroluokan tuotteita ei tarvitsisi verottaa kansallisesti energiasisällön mukaan yhdenmukaisesti. Siten esimerkiksi fossiilista dieselöljyä voitaisiin verottaa lievemmin kuin fossiilista bensiiniä, kunhan direktiiviehdotuksen mukaista fossiilisten liikennepolttoaineiden vähimmäistasoa noudatetaan.” SKAL esittää, että Suomi kannattaa tätä kompromissiehdotusta.
Tämän lisäksi puheenjohtajan kompromissiesitykseen on muutoksena komission ehdotukseen sisällytetty voimassa olevan energiadirektiivin mukaisesti mahdollisuus niin sanotun ammattidieselin alennukseen 15 vuoden ajan. SKAL katsoo, että koska 15 vuoden päästä dieselin kulutus maantieliikenteessä tapahtuu hyvin suurelta osin raskaassa liikenteessä dieselkäyttöisen henkilöautokannan poistuessa, vähenee samalla ammattidieselin merkitys veroratkaisuna. SKALin näkemyksen mukaan tämä 15 vuoden määräaika ammattidieselille on hyväksyttävissä oleva kompromissi. SKAL esittää, että liikenne- ja viestintävaliokunta kannassaan korostaa, että ammattidieselin määräaika ei Suomen kannan mukaan voi olla tätä 15 vuotta lyhyempi.
Jatkokirjeessä on käsitelty komponenttiverotuksen eri vaihtoehtoja direktiivin uudistamisessa. SKAL tuo esiin seuraavat näkökulmat komponenttiverotuksen EU-sääntelyyn liittyen:
– Energiaverodirektiivissä komponenttiverotuksella tulee mahdollistaa parhaimpien uusiutuvien polttoaineiden, kuten HVO, nykyistä ja yleensäkin fossiilista vastinetta matalampi verotaso.
– Energiaverodirektiivin komponenttiverotus tulee rakentaa sellaisella tavalla, että ammattidieselin palautusvara voidaan laskea esimerkiksi vuotuisesta historiallisesta keskiarvosta sen sijaan, että ammattidieselin palautusvara suhteessa energiaverodirektiivin minimiverokantoihin arvioitaisiin erikseen jokaisesta jaellusta litrasta / komponentista.
SKAL esittää, että liikenne- ja viestintävaliokunta nostaisi lausunnossaan esiin tätä periaatetta osaksi Suomen kantaa.
Kunnioittavasti,
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Petri Murto
toimitusjohtaja johtaja
